Yleiset valintaperusteet


OPISKELIJAVALINNAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUODEN 2017 VALINTOIHIN (linkki päätökseen)  


Yleiset valintaperusteet 2018 (rehtorin päätös 20.4.2017)

 

 OPISKELIJAVALINNAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUODEN 2017 VALINTOIHIN

Yleiset valintaperusteet koskevat opiskelijavalintoja, joiden hakuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen (sekä ennen 1.1.2017 alkavia vieraalla kielellä suoritettavia tutkinto-ohjelmahakuja).

Opiskelijavalintojen tavoitteet ja kehittäminen

Opiskelijavalintojen tavoitteena on, että yliopistoon valitaan aloituspaikkoja vastaava määrä lahjakkaita, motivoituneita ja alalle sitoutuneita opiskelijoita, jotka suorittavat tutkinnot tavoiteajassa.

Opiskelijavalintoja kehitetään vuonna 2017,
1. hyväksymällä hakijat laajempiin tutkinto-ohjelmiin kaikilla koulutusaloilla, joilla se on perusteltua (hakukohteiden vähentäminen). 
2. selvittämällä mahdollisuudet tehdä valintakoeyhteistyötä tai yhteisvalintaa niissä aineissa, joissa sitä ei vielä tehdä. 
3. yhtenäistämällä jatkotutkinto-opiskelijoiden haku- ja valintaprosessia. 
4. nopeuttamalla ja sujuvoittamalla kansainvälisten maisteriohjelmien hakijaneuvonta- ja opiskelijavalintaprosessia. 
5. ottamalla käyttöön vieraskielisiin maisteriohjelmiin valituilta perittävät pakolliset maksut ja luomalla apurahajärjestelmä maksuvelvollisten opiskelun tukemiseen. 
6. huomioimalla Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmän (KEHRY) uudet suositukset korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta ja KSHJ-ohjausryhmän asettaman KSHJ-asiakaspalveluryhmän (ASPA-ryhmä) linjaukset. 
7. osallistumalla aktiivisesti valtakunnallisten valintaperustesuositusten ja ylioppilastutkinnon hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa koskevan toimintaohjelman laadintaan.

Lisäksi yksityiskohtaisten valintaperusteiden laadinnassa huomioidaan, että tavoitteena on viimeistään vuodesta 2020 lukien hyväksyä valintaperusteet useammalle vuodelle kerrallaan. Lisäksi yliopisto selvittää tähän mennessä sähköisten valintakokeiden mahdollisuutta osana opiskelijavalintojen kehittämistä.

Hakeminen ja hakukelpoisuus tutkintoon johtavaan koulutukseen

Korkeakouluihin haetaan yhteishaussa opintopolku.fi -palvelussa. Jyväskylän yliopistoon voi hakea myös erillishauissa opintopolku.fi palvelun kautta. Jyväskylän yliopisto kuvaa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen opintopolkuun. Jatkotutkintokoulutusten kuvaamisesta sovitaan erikseen samalla kun käydään lävitse jatkotutkintojen haku- ja valintaprosessi.

Jyväskylän yliopiston järjestämät tutkintokoulutukset kuuluvat mahdollisimman kattavasti yhteishakuun (kevät ja/tai syksy), jolloin aiemmin erillishakuina järjestetyt poikkeavat valintaperusteet ovat tarjolla yhteishaun hakukohteessa vaihtoehtoisina valintaperusteina.

Hakukelpoisuus

Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin määrätään yliopistolain (558/2009) 37 §:ssa. Kelpoisuutta tarkentaa laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005).

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon;
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka
5) tiedekunnan määrittelemät avoimen yliopiston opinnot

2) ja 3) kohdassa mainituiksi vastaaviksi aikaisemmiksi opinnoiksi tai tutkinnoiksi katsotaan tutkinto, joka voidaan rinnastaa nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi. Korkeakoulukelpoisuuden antaa myös AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education).

Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Pelkästään alempaan, sekä alempaan että ylempään tai pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa myös hakija, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Henkilö, joka katsoo hallitsevansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä yliopistolaissa todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea lupaa osallistua valintamenettelyyn yhteishaussa, jos tiedekunta on yksityiskohtaisissa valintaperusteissa näin päättänyt. Perusteltu hakemus koulutusselvityksineen tulee toimittaa tiedekunnalle sen antamaan määräaikaan mennessä.

Jos hakija on Suomesta turvapaikan saanut pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa (ja pystyy osoittamaan tämän esim. turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksellä), eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi antaa hakijan osallistua valintakokeeseen. Ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan henkilön hakukelpoisuus arvioidaan yliopiston tiedekunnassa niiden dokumenttien perusteella, jotka hakija toimittaa hakemuksensa yhteydessä.

Mikäli alemman koulutuksen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllisten erojen vuoksi on tarpeen, voidaan opiskelijalta edellyttää täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Niiden tarvetta on harkittava tarkoin eikä niiden laajuus saa nousta 60 opintopistettä korkeammaksi. Tutkinnon täydentämisopintojen suorittamista varten voi tiedekunta tehdä harkintansa mukaan yhteistyötä Avoimen yliopiston kanssa. Täydentäviä opintoja ei pääsääntöisesti sisällytetä ylempään korkeakoulututkintoon.

Yhteishaku ja yhteishaun kiintiöt

Valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvat ne Jyväskylän yliopiston opiskelijavalinnat, joissa valitut otetaan suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa taikka pelkästään maisterin tutkintoa yliopistolaissa mainituin poikkeuksin. Avoimen yliopiston väylähaku järjestetään osana yhteishakua. Henkilö, jolla on tiedekunnan määrittelemät opinnot tehtynä, voi hakea avoimen yliopiston suoritusten perusteella tutkintoopiskelijaksi. Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevalla ei edellytetä olevan ns. yleistä korkeakoulukelpoisuutta.

Maisteriohjelmiin on mahdollista hakea yhteishaussa sisällöltään soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Tiedekunnan yksityiskohtaisista valintaperusteista tulee määritellä mikä katsotaan sisällöltään soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi.

Hakijoita ei valita yhteishaussa poissaolevaksi ilmoittautuneiden tilalle, eikä Jyväskylän yliopisto järjestä yhteishaun lisähakuja.

Yhteishaun kiintiöt

Yliopiston on yhteishaussa varattava osa aloituspaikoista ensikertalaisille eli henkilöille, jotka

• eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai
• ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta.

Yhteishaun ulkopuolella paikkoja ei varata ensikertalaisille. Yhteishaussa paikkoja ei varata ensikertalaisille hakukohteissa, joissa aloituspaikkoja on enintään 10, koska paikkojen varaaminen saattaisi aiheuttaa hakijoiden asettamisen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Paikkoja ei varata ensikertalaisille myöskään Liikuntatieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten ja vammaisten hakijoiden aloituspaikoissa. Ensikertalaiskiintiön valmistelussa tiedekunnan on huomioitava muiden yliopistojen kiintiövalmistelu samoilla koulutusaloilla.

Jos yhteishaussa on mukana hakukohteita, joissa on muille kuin ensikertalaisille tarkoitettuja valintatapajonoja, tulee kiintiö määritellä hakukohdetason sijaan niille jonoille, joissa ensimmäistä paikkaansa hakevia pääsääntöisesti valitaan.

Erillishaut ja hakuajat

Jyväskylän yliopistossa voi olla yhteishaun lisäksi seuraavat erillishaut:

a) haku muuntokoulutukseen
b) haku vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan (ylempi korkeakoulututkinto)
c) haku suomenkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa
d) siirtohaku

Yhteishaun ulkopuolelle jätettävät haut, muuntokoulutusta lukuun ottamatta, järjestetään yliopistossa samanaikaisesti niin, että kohtien b) ja c) haku järjestetään noin joulu-tammikuussa vuosittain tarkemmin määritettynä ajankohtana. Kohdan d) hakuaikojen osalta noudatetaan valtakunnallista suositusta.

a) Haku muuntokoulutukseen
Jos opiskelijavalintaa ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa ja koulutus on suunnattu rajatulle kohderyhmälle (esim. muuntokoulutus), jonka hakukelpoisuus on määritelty erikseen (eli yliopistolain määrittelemästä yleisestä korkeakoulukelpoisuudesta poikkeavasti) järjestetään haku muuntokoulutukseen. Hakuaika määritellään tiedekunnan muuntokoulutusta koskevissa yksityiskohtaisissa valintaperusteissa.

b) Haku vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan (ylempi korkeakoulututkinto)
Vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan valituilta ei valintavaiheessa edellytetä suomen kielen taitoa.

Todistusta englannin kielen taidosta ei vaadita, jos hakija on suorittanut toisen asteen tutkinnon englannin kielellä Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti), Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. Todistusta englannin kielen taidosta ei vaadita, jos hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon englannin kielellä EU/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai UudessaSeelannissa. Tutkintokielen tulee olla englanti ja opinnäytetyö on tullut laatia englanninkielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.

Muiden hakijoiden on osoitettava englannin kielen taitonsa kansainvälisellä kielitestillä tai kansallisella yleisellä kielitestillä, josta on saatava vähintään keskitaso 4 (kaikilla osa-alueilla; tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen). Kansainvälisistä kielitesteistä vaadittavat pistemäärät ovat vähintään seuraavat: TOEFL 580 (Paper Based Test) / 92 (Internet Based Test), IELTS 6,5 tai CPE ja CAE läpäisytasot A, B tai C tai PTE (Pearson Test of English) 59. Pearson test of English, IELTS ja TOEFL - todistusten voimassaoloaika on kaksi vuotta, joten testin on oltava voimassa haun aikana.

Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan päättää tiukemmista kielitaitovaatimuksista ja korkeammista pisterajoista, jos se on jossakin hakukohteessa tarpeen. Kielikokeiden pisterajoista voidaan joustaa ainoastaan erityissyistä kansainvälisissä keskinäisiin sopimuksiin perustuvissa koulutusyhteistyöhankkeissa, mutta tällöinkin on varmistettava opiskelijoiden riittävä kielitaito.

Opintopalvelut päättää vieraskielisten koulutusten hakujen järjestämisestä ja hakuajoista tarkemmin kevään 2016 kuluessa. 

c) haku suomenkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa
 
Kyseessä yliopistolaissa mahdollistettu poikkeus maisterihakujen järjestämiseen muussa kuin yhteishaun aikataulussa.

d) Siirtohaku (tavoitetutkinto kandidaatti ja maisteri)
Siirtohaun hakuaika on keväällä 1.5 - 15.5.2017 opintopolku.fi -palvelussa, tulokset julkaistaan viimeistään 30.6 ja paikka on vastaanotettava viimeistään 31.7.2017 klo 15:00. Hakijalla tulee olla suoritettuna tiedekunnan määrittelemät opinnot viimeistään 31.5.2017.

Siirtohaun hakuaika on syksyllä 2.10 - 16.10.2017 opintopolku.fi -palvelussa, tulokset julkaistaan viimeistään 15.12 ja paikka on vastaanotettava viimeistään 31.12 klo 15:00. Hakijalla tulee olla suoritettuna tiedekunnan määrittelemät opinnot viimeistään 15.11.2017.

Hakuaika alkaa klo 8:00 ja päättyy klo 15:00.

Liitteet on toimitettava 14 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.  

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen. Jyväskylän yliopistossa pääainetta tiedekunnan sisällä vaihtavat tai tiedekunnasta toiseen siirtyvät, joiden tavoitetutkinto ei muutu, eivät ole varsinaisia siirto-opiskelijoita. Tiedekuntien tulee määritellä millä aloilla alakohtaiset siirtymät sektorilta toiselta joustavasti ovat mahdollisia, niin että koulutuspituudet eivät kasva.

Tiedekunta voi myöntää tutkinnon suoritusoikeuden hakijalle, joka suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa tai Jyväskylän yliopiston tiedekunnassa. Maisterivaiheessa siirtymistä haluavat opiskelijat hakevat yhteishaussa maisteriohjelmaan alemman korkeakoulututkinnon perusteella.

Tiedekunnan tulee määritellä valintaperusteissaan edellytykset siirto-opiskelijoiden hyväksymiselle. Yliopistossa voi olla hakukohteita, joihin ei voi siirtyä lainkaan siirto-opiskelijana tai joihin opiskelijoita hyväksytään vain täysin vastaavasta koulutuksesta.

Siirto-opiskelijahauista on annettu valtakunnalliset suositukset vuodelle 2017.

Yhteistutkinto-ohjelmat

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien valintamenettelyistä sovitaan erikseen yhteistutkinto-ohjelmia koskevissa sopimuksissa.

Yhteistutkinto-ohjelman pääsyvaatimusten, pituuden ja laajuuden, opetusohjelman ydinsisällöt sekä laadunvarmennuksen täytyy olla riittävän yhteismitalliset kaikissa partneriyliopistoissa.

Opiskelijavalintaan liittyvät menettelytavat määritellään etukäteen ja varmistetaan, että ne täyttävät kunkin yliopiston yleiset valintaperusteet.

Opiskelija hakee opinto-oikeutta yhteistutkinto-ohjelmaa koskevassa sopimuksessa määritetyllä tavalla. Vaatimuksena on opinto-oikeus jossain partneriyliopistossa ja suunnitelma siitä, miten Jyväskylän yliopistossa suoritettavat opinnot liitetään kaksois-/yhteistutkintoon. Kielitaitovaatimukset ja muut valintakriteerit määritellään erikseen kussakin yhteistutkinto-ohjelmassa.

Tilauskoulutus

Jyväskylän yliopisto voi järjestää yliopistolain 9 §:n mukaista korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Mahdollisen tilauskoulutuksen opiskelijoiden haku- ja valintamenettelyistä sekä tutkinnon suoritusoikeuksien myöntämiskäytännöistä päätetään erikseen.

Jatkotutkintokoulutuksen (lisensiaatti, tohtori) opiskelijavalinta

Kelpoisuudesta tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään yliopistolain 558/2009 37 §:ssä. Yliopistolain edellyttämän kelpoisuuden antavien tutkintojen soveltuvuudesta sekä koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi edellytettävien täydentävien opintojen laajuudesta päättää tiedekunta. Täydentäviä opintoja ei sisällytetä jatkotutkintoon. Opiskeluoikeutta ei voida myöntää toiseen samansisältöiseen jatkotutkintoon, joka hakijalla jo on. Kun hakijana on henkilö, jolla on tohtorintutkinto, tiedekunta arvioi tutkintojen samansisältöisyyden ja pyytää tutkijakoulun johtoryhmältä lausunnon ennen opiskelijaksi hyväksymistä.

Jyväskylän yliopisto edellyttää, että tohtoriopiskelijaksi valittavalla on riittävät perustiedot tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään, sekä syventäviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä vähintään arvolause hyvä, 3/5, tai muu vastaavantasoinen arvolause. Poikkeustapauksessa voidaan hyväksyä arvolausetta täydentävät lisäopinnot tai muut tasokkuutta osoittavat suoritukset. Valinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat seuraaviin yleisiin valintakriteereihin.

Hakijan tiedot ja taidot
• menestyminen maisteriopinnoissa tai vastaavissa ulkomaisissa opinnoissa
• opintojen edellyttämä tarkoituksenmukainen kielitaito

Tutkimusaihe
• tutkimusaiheen sopiminen laitoksen/tiedekunnan tutkimusstrategiaan
• tutkimus- ja opintosuunnitelman taso ja realistisuus

Ohjaus
• asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys

SITOUTUMINEN
• tohtoriopiskelijan sitoutuminen opintojen suorittamiseen

VALINTAMENETTELYT JATKOTUTKINTOKOULUTUKSEEN

Tiedekunnat järjestävät yleisen opinto-oikeuden haun yhden tai kaksi kertaa vuodessa. Haku on järjestettävä myös kansainvälisesti (vähintään yliopiston ja yksikön www-sivuilla). Hakuajoista ja hakumenettelyistä on pysyvä tieto yliopiston www-sivuilla. Haku on sähköinen. Tiedekunnalla on erityistapauksissa oikeus hyväksyä tohtoriopiskelijoita myös yleisen haun ulkopuolella. Toisesta yliopistosta tai Jyväskylän yliopiston toisesta tiedekunnasta siirtyvän tohtoriopiskelijan hyväksymisen edellytyksenä on, että väitöskirjatyöhön sisältyvän tutkimusaineiston siirtämisestä osaksi Jyväskylän yliopistossa tai Jyväskylän yliopiston toisessa tiedekunnassa tarkastettavaa väitöskirjaa on sovittu yliopistojen tai tiedekuntien kesken.

Opiskelijan hyväksyy tiedekunta (laitoksen suosituksesta). Samalla opiskelija sijoitetaan johonkin tohtoriohjelmaan. Opiskelija voidaan hyväksyä korkeintaan puolta vuotta ennen maisteritutkinnon valmistumista. Hyväksyntä on ehdollinen ja se varmistuu maisteritutkinnon valmistuttua.

Opiskelijavalinta ja yksityiskohtaiset valintaperusteet

Tiedekunta käyttää liitteenä olevaa (liite 1) taulukkoa hyväksyessään yksityiskohtaiset valintaperusteet. Tiedekunnan tulee hyväksyä kansainvälisten maisteriohjelmien yksityiskohtaiset valintaperusteet viimeistään 30.6.2016 ja muiden valintojen yksityiskohtaiset valintaperusteet viimeistään 15.10.2016. Hyväksytyt valintaperusteet tulee toimittaa hakijapalveluun. Kansainvälisten maisteriohjelmien valintaperusteet julkaistaan opintopolussa niiden hyväksymisen jälkeen ja muut 2017 vuoden valintaperusteet viimeistään 31.10.2016.

OPISKELIJAVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT VALINTARYHMÄT OVAT:

1. Suoravalinta (tutkintotodistusten perusteella valittavat)
2. Tutkintotodistusten ja valintakokeen perusteella valittavat (yhteispisteet)
3. Valintakokeen ja/tai kilpailun perusteella valittavat
4. Aiempien opintojen perusteella valittavat (esim. avoimen yliopiston väylä tai erilliset opintooikeudet)

IB- tai EB-tutkinnon keväällä suorittaneiden osalta pyritään huomioimaan lukion tekemät arvosana-arviot, ja mikäli hakijan lopulliset arvosanat ovat näitä niin paljon alempia, että hakija ei tule valituksi (tai tutkintoa ei hyväksytä), valinta perutaan.

Opiskelijavalinnan valintapisteytys voi perustua myös hakijan hakulomakkeella antamaan tietoon (arvosana, kurssimäärä, keskiarvo tms.). Hakijan tulee huolehtia, että annetut tiedot ovat oikein. Virheellisten tietojen antamisen seurauksena valintapisteytystä voidaan jälkikäteen muuttaa, vastaamaan oikeaa pisteytystä ja opiskelupaikka peruuttaa, jos pistemuutos vaikuttaa valintaan.

Hakijat, joille ei voi laskea yksityiskohtaisissa valintaperusteissa mainittuja taustapisteitä, voivat tulla valituiksi valintaryhmässä 3 tai 4.

Äidinkielen kokeen voi korvata suomi tai ruotsi toisena kielenä –koe, joka pisteytetään samalla tavalla kuin äidinkielen koe.

Mikäli hakija on suorittanut ns. kaksoistutkinnon (ylioppilastutkinto ja ammatillinen toisen asteen tutkinto), hänen taustapisteensä opiskelijavalinnassa lasketaan aina ylioppilastutkinnosta. Mikäli hakija on suorittanut sekä IB-, EBtai Reifeprüfung –tutkinnon että suomalaisen ylioppilastutkinnon, hänen taustapisteensä opiskelijavalinnassa lasketaan aina suomalaisesta ylioppilastutkinnosta.

Opiskelijavalintaan kuuluvat valintakokeet järjestetään ainoastaan tiedekunnan päättämissä paikoissa ja ajankohtina.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen tuli rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat Jyväskylän yliopistossa seuraavia aloja: psykologia, sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Jo myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos yliopisto on pyytänyt hakijalta tietoa hakuvaiheessa ja hakija on salannut tiedon.

Yhteishaun ja erillishaun liitteet

Hakuvaiheessa riittää että hakija toimittaa kopion pyydetystä liitteestä. Vieraalla kielellä suoritettavaan tutkintoohjelmaan hakevien liitteiden tulee kuitenkin olla aina virallisesti oikeaksi todistettuja.

Ulkomailla suoritetuista tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista, jotka eivät ole suomen, ruotsin tai englanninkielisiä, tulee toimittaa myös virallisesti oikeaksi todistettu suomen, ruotsin tai englanninkielinen käännös. Virallinen käännös (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi) voi olla joko,
• todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös,
• virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä,
• virallisen kääntäjän tekemä käännös tai
• virallisesti oikeaksi todistettu kopio virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä

Virallisesti oikeaksi todistamisen voi tehdä joko julkinen notaari (maistraatissa) tai dokumentin myöntänyt oppilaitos. Lisäksi kansainvälisten maisteriohjelmien haussa tulee ottaa huomioon mahdolliset maakohtaiset dokumenttivaatimukset. Dokumentin jokaisella sivulla pitää olla oikeaksi todistajan alkuperäinen allekirjoitus ja leima.

Vieraalla kielellä suoritettavissa tutkinto-ohjelmissa vaadittava englannin kielen taito pitää todistaa joko tutkintotodistuksella ja/tai opintorekisteriotteella (valintaperusteissa mainituissa maissa suoritettu tutkinto) tai todistuksella valintaperusteissa mainitusta englannin kielen kokeesta.

Reifeprüfung-tutkintoa, International Baccalaureate- tutkintoa tai European Baccalaureate –tutkintoa ei tarvitse käännättää.

Haussa käytettävien tutkintojen ja edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna siten, että niitä koskevat liitteet on mahdollista palauttaa annetussa aikataulussa.

Jyväskylän yliopistossa opiskelevan tai tutkinnon suorittaneen, joka hakee Jyväskylän yliopistossa tekemiensä suoritusten perusteella, ei tarvitse toimittaa opintorekisteriotetta tai tutkintotodistusta muissa kuin hauissa vieraalla kielellä suoritettaviin tutkinto-ohjelmiin.

Tulosten julkaiseminen ja opiskelupaikan vastaanotto

Tiedekunta julkistaa yhteishaun valintojen tulokset ilmoitustaululla valtakunnallisesti sovittuna päivänä. Tulosten julkistamisen yhteydessä annetaan tarvittavat tiedot oikaisun hakemisesta valintapäätökseen. Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan opintopolku.fi -palvelussa.

Kevään opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään perjantaina 30.6.2017. Hakijan on tehtävä opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään perjantaina 14.7.2017 klo 15.00. Oikaisuvaatimusaika päättyy 14.7.2017 klo 15.00. Poikkeuksena tähän ovat siirtohaut ja vieraalla kielellä suoritettavat tutkinto-ohjelmat.

Syksyn valintojen tulokset julkaistaan hakijoille viimeistään perjantaina 24.11.2017. Hakijan on tehtävä opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään perjantaina 8.12.2017 klo 15.00. Oikaisuvaatimusaika päättyy 8.12.2017 klo 15.00. Poikkeuksena tähän ovat siirtohaut ja vieraalla kielellä suoritettavat tutkinto-ohjelmat.

Oikaisupyyntöjen käsittely on keskitetty yliopiston muutoksenhakulautakuntaan ja asioiden käsittelystä on annettu erillinen prosessiohje. Oikaisupyynnön tulee sisältää tiedot päätöksestä, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Mikäli oikaisupyyntö on tehty määräajan jälkeen, se jätetään tutkimatta. Tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä annetaan valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Oikaisupyynnöt käsitellään yhdellä kertaa tai enintään muutamassa erässä. Näin sen vuoksi, että yhden oikaisupyynnön ratkaiseminen voi vaikuttaa myös muiden pyyntöjen ratkaisuun. Oikaisupyynnön perusteella tehtyyn kielteiseen päätökseen – jolloin siis hakija ei saa hakemaansa opiskelupaikkaa - annetaan valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Todistuksen esittämättä jättäminen tai väärennetyn todistuksen esittäminen

Mikäli hakija ei esitä pyydettyä todistusta korkeakoulukelpoisuudesta, eikä korkeakoulukelpoisuutta voida muutoin todeta, hakijaa ei voida hyväksyä opiskelijaksi yhteishaussa. Mikäli hakukelpoisuutta koskevaa oikaisumenettelyprosessia ei saada vietyä läpi ennen valintakokeen järjestämistä, hakija voi osallistua valintakokeeseen hakukelpoisuutta koskevasta päätöksestä riippumatta. Jos hakija, jolla ei ole korkeakoulukelpoisuutta, osallistuu valintakokeeseen, hänen hakemuksensa hylätään.

Hyväksytyn opiskelijan tulee toimittaa virallisesti oikeaksi todistettu kopio alkuperäisestä todistuksesta tai käydä näyttämässä alkuperäinen todistus tiedekunnalle. Jos todistukset osoittautuvat väärennöksiksi tai jos niiden tiedot poikkeavat hakijan antamista tiedoista opiskelijavalinnan kannalta ratkaisevasti, yliopisto voi peruuttaa valinnan.

Valinnoissa erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat

Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta.

Eritysjärjestelyjä tarvitseva hakija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta samoin kuin muutkin hakijat ja hänen on osallistuttava tiedekunnan määräämällä tavalla valintaprosessiin. Valintakoejärjestelyin tulee huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat ovat opiskelijavalinnassa tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa.

Erityisjärjestelyiden hakua varten käytetään hakulomaketta. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia erityisjärjestelyjä haetaan. Erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset tulee jättää valtakunnallisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksen erityisjärjestelyjen myöntämisestä tekee tiedekunta.

Erityisjärjestelyjä hakevan on liitettävä hakemukseen erikoislääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto, joka saa olla enintään kaksi vuotta vanha. Hakija voi esittää hakemuksen lisäliitteeksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Erityisjärjestelyjen tarvetta ei tarvitse osoittaa erillisellä liitteellä, jos hakija tarvitsee pyörätuolin käyttämiseen liittyviä tila- ja kalustejärjestelyjä.

Hakijan on mahdollista saada lisäaikaa ja taukoja todennetun tarpeen mukaan. Tarvittavaa lisäaikaa arvioidessa otetaan huomioon tehtävien laatu ja hakijan tilanne. Valintakoe voidaan myös järjestää erillisissä tiloissa tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Erityisjärjestelyistä päätettäessä noudatetaan Jyväskylän yliopiston esteettömyysohjeita.

Erityisjärjestelyjä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Valintakoesuorituksen arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajille.

Suositus opiskelijavalintojen pistelaskennan yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi

Ylioppilastutkintotodistuksesta suositellaan annettavaksi pisteitä neljästä kokeesta seuraavasti:
• äidinkieli / korvaava koe (suomi/ruotsi toisena kielenä koe)
• kolme (3) muuta parhaat pisteet antavaa koetta

Ylioppilastutkintotodistuksesta huomioitavat arvosanat pisteytetään seuraavasti

 

PisteytysLEMCBA
• äidinkieli/korvaava koe* 21 18 15 12 9 6
• pitkä matematiikka
• pitkä kieli
• reaali tai ainereaali
• lyhyt matematiikka 16 13 10 7 4 1
• keskipitkä tai lyhyt kieli
*äidinkielenä huomioidaan: suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä

 

Opiskelijavalinta ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen

Erillisiä opintoja suorittavien valinta (avoimen yliopiston periaatteiden mukaan)

Tiedekunnat voivat valita erillisiä opintoja suorittavia opiskelijoita suorittamaan yhden tai korkeintaan kahden oppiaineen erikseen määriteltyä opintojaksoa tai opintokokonaisuutta. Jyväskylän yliopistossa erillisiä opintokokonaisuuksia suorittavilta peritään valtioneuvoston asetuksen (1436/2014) mukaan enintään 15 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:ssä tarkoitetut opettajankoulutuksen opinnot, jos ne suoritetaan erillisinä opintoina, ovat kuitenkin opiskelijalle maksuttomia. Tiedekunnat voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia vain sellaisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Oikeutta erillisiin opintoihin ei voida myöntää henkilöille, joilla on tutkinnon suoritusoikeus Jyväskylän yliopistossa.

Erilliset kelpoisuusopinnot

Kasvatustieteiden tiedekunta voi valita opiskelijoita erillisinä opintoina suoritettaviin (60 op) opettajakelpoisuuden (aineenopettaja-, aikuiskouluttaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajaopinnot) tuottaviin opintoihin. Tiedekunta päättää erillisten kelpoisuusopintojen valintaperusteista ja hakuajoista. Erilliset kelpoisuusopinnot ovat opiskelijoille maksuttomia. Tämä koskee myös muita tiedekuntia, jotka järjestävät aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja.

Erillisiä kelpoisuusopintoja koskeva koulutustarjonta voidaan kuvata Opintopolkuun.

Vaihto- ja vierailevat opiskelijat

Ulkomaalainen opiskelija, joka tulee suorittamaan Jyväskylän yliopistoon opetussuunnitelman mukaisia opintoja, mutta ei kokonaista tutkintoa (ns. non-degree student), voi hakea lyhytaikaista, korkeintaan lukuvuoden kestävää opinto-oikeutta ja saada jonkun näistä kolmesta opiskelijastatuksesta:

• vaihto-opiskelija (exchange student): Opiskelija hakee opinto-oikeutta yliopiston/tiedekunnan/ laitoksen solmiman vaihtosopimuksen ja/tai – ohjelman puitteissa joko perustutkintotason opiskelijana tai jatkoopiskelijana ja valinta tehdään opiskelijan vastaanottavan ainelaitoksen lausunnon perusteella. Vaihtoopiskelijalta edellytetään hyvää englanninkielen taitoa, jota ei tarvitse kuitenkaan osoittaa virallisella kielitestillä, kuten TOEFL, tms. Poikkeuksena on englannin kielen pääaine, jossa muiden kuin Erasmusopiskelijoiden tulee saada vähintään 100 TOEFL iBT-testistä. Vaihto-opiskelijat voidaan hyväksyä ajalle 1.8./1.9. - 31.12, 1.8./1.9. - 31.5 tai 1.1. - 31.5.

• vieraileva perustutkinto-opiskelija (visiting student): Opiskelija hakee opinto-oikeutta em. sopimusten ulkopuolella (esim. CIMO:n stipendiaatit). Vaatimuksena on kuitenkin opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja suunnitelma siitä, miten Jyväskylän yliopistossa suoritettavat opinnot liitetään sikäläiseen tutkintoon. Tulos jostakin yleisissä valintaperusteissa luetelluista kielitesteistä (TOEFL väh. 580/92, IELTS väh. 6.5, CPE ja CAE läpäisytasot A, B tai C, PTE väh. 59) vaaditaan, jos opiskelija ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa tai ole suorittamassa korkeakoulututkintoa Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa tai jos kielitaitoa ei ole muutoin riittäväksi todennettu. Vierailevan opiskelijan statuksen voi saada vähintään yhden lukukauden tai enintään yhden lukuvuoden ajaksi. Suomen kansalaisilla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta päästä vieraileviksi perustutkinto-opiskelijoiksi. Vierailevat perustutkinto-opiskelijat voidaan hyväksyä ajalle 1.8./1.9. - 31.12, 1.8./1.9. - 31.5 tai 1.1. - 31.5. Opintojen kannalta perustelluissa tapauksissa (kuten luonnontieteiden alan laboratorio-työskentely) vaihto-opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää opinto-oikeus myös kesäkuukausien ajaksi.

• lyhytaikainen vieraileva perus- tai jatkotutkinto-opiskelija (short-term visiting student): opiskelija hakee opinto-oikeutta kesäkouluihin ja talvikouluihin tai vastaaviin lyhytaikaisiin opintokokonaisuuksiin osallistumiseen. Vaatimuksena on opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja suunnitelma siitä, miten JY:ssa suoritettavat opinnot liitetään sikäläiseen tutkintoon. Suomen kansalaisilla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta päästä lyhytaikaisiksi vieraileviksi perustutkinto-opiskelijoiksi.

• vieraileva jatko-opiskelija (visiting doctoral student): Opiskelija hakee opinto-oikeutta em. sopimusten ulkopuolella. Status voidaan myöntää vain ulkomaisessa yliopistossa tohtorintutkintoon tähtäävälle ulkomaalaiselle opiskelijalle, joka tulee Jyväskylän yliopistoon vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Poikkeuksena ovat Marie Skłodowska Curie (H2020 -ohjelma) tohtoristipendiaatit, joille status voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi. Suomen kansalaisilla ei ole mahdollisuutta päästä vieraileviksi jatko-opiskelijoiksi.

Hakuajat vieraileville ja vaihto-opiskelijoille

Vieraileviksi opiskelijoiksi (visiting students) ja vieraileviksi jatko-opiskelijoiksi (visiting doctoral students) hakevien hakuajat päättyvät 2.5.2017 ja 3.10.2017. Opiskelijavaihtosopimusten puitteissa yliopistoon hakevien vaihtoopiskelijoiden (exchange students) hakuajat päättyvät 15.5.2017 ja 1.11.2017. Tiedekunnat päättävät ja ilmoittava kesä- ja talvikoulujen hakuajat.

 

Lisäksi: Suositus opiskelijavalintojen pistelaskennan
yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä yksityiskohtaisten valintaperusteiden esittämistapa (pdf)

Lisätietoja: hakijapalvelut@jyu.fi