Yleiset valintaperusteet

 

Opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet 2018 (linkki päätökseen)

Yleiset valintaperusteet koskevat opiskelijavalintoja, joiden hakuaika alkaa 1.1.2018 tai sen jälkeen (sekä ennen 1.1.2018 alkavia vieraalla kielellä suoritettavia tutkinto-ohjelmahakuja).

Opiskelijavalintojen tavoitteet ja kehittäminen

Opiskelijavalintojen tavoitteena on, että yliopistoon valitaan aloituspaikkoja vastaava määrä lahjakkaita, motivoituneita ja alalle sitoutuneita opiskelijoita, jotka suorittavat tutkinnot tavoiteajassa.

Opiskelijavalintoja kehitetään vuonna 2018,

  1. hyväksymällä hakijat laajempiin tutkinto-ohjelmiin kaikilla koulutusaloilla, joilla se on perusteltua.
  2. selvittämällä mahdollisuudet tehdä valintakoeyhteistyötä tai yhteisvalintaa niissä aineissa, joissa sitä ei vielä tehdä.
  3. yhtenäistämällä jatkotutkinto-opiskelijoiden haku- ja valintaprosessia.
  4. nopeuttamalla ja sujuvoittamalla kansainvälisten maisteriohjelmien hakijaneuvonta- ja opiskelijavalintaprosessia.
  5. lisäämällä opiskelijavalintaa, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.
  6. huomioimalla yksityiskohtaisten valintaperusteiden laadinnassa tavoitteen siltaopinnoista (täydentävistä opinnoista) luopumisesta.
  7. kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintakäytänteitä ja mahdollistamalla joustavat siirtymät kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen.
  8. selvittämällä mahdollisuutta hyödyntää valinnoissa yliopistojen yhteistä pisteytyssuositusta.
  9. lisäämällä ensimmäistä korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä suorittamaan valittujen osuutta kaikista opiskelijoista.
  10. huomioimalla yliopistojen yhteiset valintaperustesuositukset sekä KSHJ-ohjausryhmän asettaman KSHJ-asiakaspalveluryhmän (ASPA-ryhmä) linjaukset.

Lisäksi yksityiskohtaisten valintaperusteiden laadinnassa huomioidaan, että tavoitteena on viimeistään vuodesta 2020 lukien hyväksyä valintaperusteet useammalle vuodelle kerrallaan. Lisäksi yliopisto selvittää tähän mennessä sähköisten valintakokeiden mahdollisuutta osana opiskelijavalintojen kehittämistä.

Hakeminen ja hakukelpoisuus tutkintoon johtavaan koulutukseen

Korkeakouluihin haetaan yhteishaussa opintopolku.fi -palvelussa. Jyväskylän yliopistoon voi hakea myös erillishauissa opintopolku.fi-palvelun kautta. Jyväskylän yliopisto kuvaa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen Opintopolkuun.

Jyväskylän yliopiston järjestämät tutkintokoulutukset kuuluvat mahdollisimman kattavasti yhteishakuun (kevät ja/tai syksy), jolloin aiemmin erillishakuina järjestetyt poikkeavat valintaperusteet ovat tarjolla yhteishaun hakukohteessa vaihtoehtoisina valintaperusteina.

Hakukelpoisuus

Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin määrätään yliopistolain (558/2009) 37 §:ssa. Kelpoisuutta tarkentaa laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005).

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon;

3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin; taikka

4) tiedekunnan määrittelemät avoimen yliopiston opinnot

Korkeakoulukelpoisuuden antaa myös AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education).

Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;

2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka

3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Pelkästään alempaan, sekä alempaan että ylempään tai pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa myös hakija, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon. Jo korkeakoulututkinnon suorittanut hakija ohjataan ensisijaisesti hakemaan pelkästään ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. Jos jo korkeakoulututkinnon suorittanut hakija hyväksytään suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, on hänen mahdollista hakea suorittamaan pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa, mikäli tiedekunnan määrittämät kriteerit täyttyvät. Samalla opiskelija luopuu kyseisen alemman korkeakoulututkinnon suoritusoikeudesta. 

Henkilö, joka katsoo hallitsevansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä yliopistolaissa todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea lupaa osallistua valintamenettelyyn yhteishaussa, jos tiedekunta on yksityiskohtaisissa valintaperusteissa näin päättänyt. Perusteltu hakemus koulutusselvityksineen tulee toimittaa tiedekunnalle sen antamaan määräaikaan mennessä.

Jos hakija on Suomesta turvapaikan saanut pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa (ja pystyy osoittamaan tämän esim. turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksellä), eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi antaa hakijan osallistua valintakokeeseen. Ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan henkilön hakukelpoisuus arvioidaan yliopiston tiedekunnassa niiden dokumenttien perusteella, jotka hakija toimittaa hakemuksensa yhteydessä. 

Mikäli alemman koulutuksen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllisten erojen vuoksi on tarpeen, voidaan opiskelijalta edellyttää siltaopintoja (täydentäviä opintoja) koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Niiden tarvetta on harkittava tarkoin eikä niiden laajuus saa nousta 60 opintopistettä korkeammaksi.

Yhteishaku ja yhteishaun kiintiöt

Valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvat ne Jyväskylän yliopiston opiskelijavalinnat, joissa valitut otetaan suorittamaan kandidaatin tutkintoa, sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa tai pelkästään maisterin tutkintoa yliopistolaissa mainituin poikkeuksin. Avoimen yliopiston väylähaku järjestetään osana yhteishakua. Henkilö, jolla on tiedekunnan määrittelemät opinnot tehtynä, voi hakea avoimen yliopiston suoritusten perusteella tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevalla ei edellytetä olevan ns. yleistä korkeakoulukelpoisuutta.

Maisteriohjelmiin on mahdollista hakea yhteishaussa sisällöltään soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Tiedekunnan yksityiskohtaisissa valintaperusteissa tulee määritellä mikä katsotaan sisällöltään soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi.  

Hakijoita ei valita yhteishaussa poissaolevaksi ilmoittautuneiden tilalle, eikä Jyväskylän yliopisto järjestä yhteishaun lisähakuja.

Yhteishaun toteutuksessa varasijojen määrää hakukohteissa rajoitetaan valintatapajonoittain siten, että hakijoille ei muodostu epärealistisia toiveita varasijalta hyväksytyksi pääsemiseen. Varasijojen rajaamisessa on otettava huomioon

  • ensikertalaiskiintiöt: varasijoja on oltava tarjolla niin paljon, että ensikertalaiskiintiöt täyttyvät; sekä
  • jonosta toiseen siirtyminen: valintatapajonoittain määriteltävien rajoitusten on oltava tarpeeksi suuret, jotta siirtymien jälkeenkin varasijoille jääviä on riittävästi. Varasijoille jäävien hakijoiden määrää voi harkita aikaisempien hakukierrosten perusteella.

Yhteishaun kiintiöt

Yliopiston on yhteishaussa varattava osa aloituspaikoista ensikertalaisille eli henkilöille, jotka

  • eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai
  • eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta.

Yhteishaun ulkopuolella paikkoja ei varata ensikertalaisille. Yhteishaussa paikkoja ei varata ensikertalaisille hakukohteissa, joissa aloituspaikkoja on enintään 10, koska paikkojen varaaminen saattaisi aiheuttaa hakijoiden asettamisen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Paikkoja ei varata ensikertalaisille myöskään Liikuntatieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten ja vammaisten hakijoiden aloituspaikoissa. Ensikertalaiskiintiön valmistelussa tiedekunnan on huomioitava muiden yliopistojen kiintiövalmistelu samoilla koulutusaloilla.

Jos yhteishaussa on mukana hakukohteita, joissa on muille kuin ensikertalaisille tarkoitettuja valintatapajonoja, tulee kiintiö määritellä hakukohdetason sijaan niille jonoille, joissa ensimmäistä paikkaansa hakevia pääsääntöisesti valitaan.

Erillishaut ja hakuajat

Jyväskylän yliopistossa voi olla yhteishaun lisäksi seuraavat erillishaut:

a) haku muuntokoulutukseen            

b) haku vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan (ylempi korkeakoulututkinto)

c) siirtohaku

a) Haku muuntokoulutukseen

Jos opiskelijavalintaa ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa ja koulutus on suunnattu rajatulle kohderyhmälle (esim. muuntokoulutus), jonka hakukelpoisuus on määritelty erikseen (eli yliopistolain määrittelemästä yleisestä korkeakoulukelpoisuudesta poikkeavasti) järjestetään haku muuntokoulutukseen. Hakuaikataulu määritellään tiedekunnan muuntokoulutusta koskevissa yksityiskohtaisissa valintaperusteissa.

 b) Haku vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan (ylempi korkeakoulututkinto)

Vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan valituilta ei valintavaiheessa edellytetä suomen kielen taitoa.

Hakijan on todistettava englannin kielen taitonsa jollakin seuraavista tavoista:

  • Kansainvälinen kielitesti tai kansallinen yleinen kielitesti, josta on saatava vähintään keskitaso 4 (kaikilla osa-alueilla; tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen). Kansainvälisistä kielitesteistä vaadittavat pistemäärät ovat vähintään seuraavat: TOEFL 580 (Paper Based Test) / 92 (Internet Based Test), IELTS 6,5 tai CPE ja CAE läpäisytasot A, B tai C tai PTE (Pearson Test of English) 59. Pearson test of English-, IELTS- ja TOEFL-todistusten voimassaoloaika on kaksi vuotta ja testin on oltava voimassa hakuajan päättymispäivään saakka.
  • Toisen asteen tutkinto, joka on suoritettu englannin kielellä Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti), Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa.
  • Korkeakoulututkinto, joka on suoritettu englannin kielellä EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. Tutkintokielen tulee olla englanti ja opinnäytetyö on tullut laatia englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.
  • Hakija on suorittanut tai suorittamassa korkeakoulututkinnon Suomessa ja tutkintoon sisältyy vähintään 6 opintopistettä akateemisen englannin opintoja (eurooppalainen viitekehys tasot B2-C1 ja alakohtainen sisältö). Tämä vaatimus koskee myös niitä yliopiston omia opiskelijoita, jotka suuntautuvat alemman tutkintonsa suorittamisen jälkeen vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan, jonka suoritusoikeus on myönnetty heille yhdessä alemman tutkinnon suoritusoikeuden kanssa.

Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan ja vain yhteistyössä yliopiston kielikeskuksen kanssa hakukohdekohtaisesti toteuttaa englannin kielen taidon arvioinnin (academic literacy screening) hakuprosessiin kuuluvan haastattelun yhteydessä. Tämän arvioinnin lisäksi hakijan on todennettava kielitaitonsa jollakin yllämainituista tavoista. Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan päättää tiukemmista kielitaitovaatimuksista ja korkeammista pisterajoista, jos se on jossakin hakukohteessa tarpeen. Kielikokeiden pisterajoista voidaan joustaa ainoastaan erityissyistä kansainvälisissä keskinäisiin sopimuksiin perustuvissa koulutusyhteistyöhankkeissa, mutta tällöinkin on varmistettava opiskelijoiden riittävä kielitaito.

Koulutuspalvelut päättää vieraskielisten koulutusten hakujen järjestämisestä ja haku- sekä valinta-ajoista tarkemmin kevään 2017 kuluessa.

c) Siirtohaku (tavoitetutkinto kandidaatti ja maisteri)

Siirtohaun hakuaika on keväällä 2.5.–16.5.2018 opintopolku.fi -palvelussa, tulokset julkaistaan viimeistään 29.6. ja paikka on vastaanotettava viimeistään 31.7.2018 klo 15:00.  Hakijalla tulee olla suoritettuna tiedekunnan määrittelemät opinnot viimeistään 31.5.2018.

Siirtohaun hakuaika on syksyllä 1.10.–15.10.2018 opintopolku.fi -palvelussa, tulokset julkaistaan viimeistään 14.12. ja paikka on vastaanotettava viimeistään 31.12. klo 15:00. Hakijalla tulee olla suoritettuna tiedekunnan määrittelemät opinnot viimeistään 15.11.2018.

Lisäksi alkuvuonna 2018 järjestetään opintopolku.fi-palvelussa kohdennettu siirtohaku Vaasan yliopiston kielikoulutuksesta Jyväskylän yliopiston kielikoulutukseen siirtyville.  Tarkka hakuaika päätetään myöhemmin erillisellä päätöksellä.

Siirtohaussa hakuaika alkaa klo 8:00 ja päättyy klo 15:00. Liitteet on toimitettava 14 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen. Jyväskylän yliopistossa opintosuuntaa tai tutkinto-ohjelmaa tiedekunnan sisällä vaihtavat tai tiedekunnasta toiseen siirtyvät, joiden tavoitetutkinto ei muutu, eivät ole varsinaisia siirto-opiskelijoita. Opintosuunnan tai tutkinto-ohjelman vaihtaminen tiedekunnan sisällä voi tavoitetutkinnon säilyessä olla mahdollista joko kandidaatin- tai maisterintutkinnonsuoritusvaiheessa. Tiedekuntien tulee määritellä, millä aloilla ja valintaperusteilla edellä kuvatut alakohtaiset siirtymät joustavasti ovat mahdollisia siten, että koulutuspituudet eivät kasva.

Tiedekunta voi myöntää siirtohaussa tutkinnonsuoritusoikeuden hakijalle, joka suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa tai Jyväskylän yliopiston tiedekunnassa. Maisterivaiheessa siirtymistä haluavat opiskelijat hakevat yhteishaussa maisteriohjelmaan alemman korkeakoulututkinnon perusteella.

Tiedekunnan tulee määritellä valintaperusteissaan edellytykset siirto-opiskelijoiden hyväksymiselle. Yliopistossa voi olla hakukohteita, joihin ei voi siirtyä lainkaan siirto-opiskelijana tai joihin opiskelijoita hyväksytään vain täysin vastaavasta koulutuksesta.

Siirto-opiskelijahauista on annettu valtakunnalliset suositukset.        

Yhteistutkinto-ohjelmat

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien valintamenettelyistä sovitaan erikseen yhteistutkinto-ohjelmia koskevissa sopimuksissa.

Yhteistutkinto-ohjelman valintaperusteiden, pituuden ja laajuuden, opetusohjelman ydinsisältöjen sekä laadunvarmennuksen täytyy olla riittävän yhteismitalliset kaikissa partneriyliopistoissa.

Opiskelijavalintaan liittyvät menettelytavat määritellään etukäteen ja varmistetaan, että ne täyttävät kunkin yliopiston yleiset valintaperusteet.

Opiskelija hakee opiskeluoikeutta yhteistutkinto-ohjelmaa koskevassa sopimuksessa määritetyllä tavalla. Vaatimuksena on opiskeluoikeus jossain partneriyliopistossa ja suunnitelma siitä, miten Jyväskylän yliopistossa suoritettavat opinnot liitetään kaksois-/yhteistutkintoon. Kielitaitovaatimukset ja muut valintakriteerit määritellään erikseen kussakin yhteistutkinto-ohjelmassa.

Tilauskoulutus

Jyväskylän yliopisto voi järjestää yliopistolain 9 §:n mukaista korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Mahdollisen tilauskoulutuksen opiskelijoiden haku- ja valintamenettelyistä sekä tutkinnon suoritusoikeuksien myöntämiskäytännöistä päätetään erikseen.

Jatkotutkintokoulutuksen (lisensiaatti, tohtori) opiskelijavalinta

Kelpoisuus jatkotutkintokoulutukseen

Yliopistolain 558/2009 37 §:n mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Täydentävien opintojen laajuudesta päättää tiedekunta. Täydentäviä opintoja ei sisällytetä jatkotutkintoon.

Jatkotutkintokoulutuksen valintaperusteet

Jyväskylän yliopisto edellyttää, että tohtoriopiskelijaksi valittavalla on riittävät perustiedot tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään, sekä syventäviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä vähintään arvolause hyvä, 3/5, tai muu vastaavan tasoinen arvolause. Valinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat seuraaviin yleisiin valintakriteereihin.

Hakijan tiedot ja taidot

• menestyminen hakukelpoisuuden antavissa opinnoissa

• opintojen edellyttämä tarkoituksenmukainen kielitaito

Tutkimusaihe

• tutkimusaiheen sopiminen laitoksen/tiedekunnan tutkimusstrategiaan

• tutkimus- ja opintosuunnitelman taso ja realistisuus

Ohjaus

• asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys

Sitoutuminen

• tohtoriopiskelijan sitoutuminen tutkinnon suorittamiseen

Tohtoriohjelmaan valituilta edellytetään valintavaiheessa suomen tai englannin kielen taitoa. Todistusta ei vaadita suomen eikä englannin kielen taidosta, jos hakija on suorittanut hakukelpoisuuden antavan tai sitä korkeamman tason korkeakoulututkinnon Suomessa. Todistusta englannin kielen taidosta ei vaadita, jos hakija on suorittanut hakukelpoisuuden antavan tai sitä korkeamman tason korkeakoulututkinnon englannin kielellä EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa Seelannissa. Tutkintokielen tulee olla englanti ja opinnäytetyö on tullut laatia englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.

Muiden hakijoiden, jotka aikovat laatia väitöskirjansa englannin kielellä, on osoitettava englannin kielen taitonsa. Hakijalta edellytettävän kielitaidon voi osoittaa kansainvälisen kielitestin todistuksella tai kansallisen yleisen kielitutkinnon (YKI) todistuksella, jossa on osoitettu vähintään ylintä tasoa 5 vastaava kielitaito kaikilla osa-alueilla (tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen). Kansainvälisistä kielitesteistä vaadittavat pistemäärät ovat vähintään seuraavat: TOEFL 627 (Paper Based Test) / 95 (Internet Based Test), IELTS 7 tai CPE ja CAE läpäisytasot A, B tai C tai PTE (Pearson Test of English) 76. Pearson test of English, IELTS- ja TOEFL-todistusten voimassaoloaika on kaksi vuotta ja testin on oltava voimassa hakuajan päättymispäivään saakka.

Muiden hakijoiden, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka aikovat laatia väitöskirjansa suomen kielellä, on osoitettava suomen kielen taitonsa. Hakijalta edellytettävän kielitaidon voi osoittaa valtionhallinnon kielitutkinnon todistuksella, jossa on osoitettu hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, tai kansallisen yleisen kielitutkinnon (YKI) todistuksella, jossa on osoitettu vähintään ylintä tasoa 5 vastaava kielitaito kaikilla osa-alueilla (tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen).

Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan hakukohdekohtaisesti päättää tiukemmista kielitaitovaatimuksista ja korkeammista pisterajoista. Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan ja vain yhteistyössä yliopiston kielikeskuksen kanssa hakukohdekohtaisesti toteuttaa kielitestin korvaavia tapoja englannin kielen taidon osoittamiseen (academic literacy screening).

Tiedekunta arvioi valintavaiheessa opiskelijavalinnan edellytyksenä olevan asiantuntevan ohjauksen saatavuuden ja ohjausresurssien riittävyyden. Ohjauksen saatavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka vahvaa ja vakiintunutta laitoksen tai tiedekunnan tutkimustoiminta on hakijan tutkimusaiheen alueella. Ohjausresurssien riittävyyttä arvioidaan sen perusteella kuinka monta ohjattavaa hakemuksessa ehdotetulla vastuullisella ohjaajalla jo on. Jos ehdotettu vastuullinen ohjaaja toimii jo vähintään 9 sellaisen tohtoriopiskelijan vastuullisena ohjaajana, joiden opiskeluoikeus on aktiivinen, tiedekunta voi vuodessa määrätä hänet vastuulliseksi ohjaajaksi korkeintaan yhdelle uudelle tohtoriopiskelijalle. Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan päättää alhaisemmasta ohjaajakohtaisesta ohjattavien enimmäismäärästä.

Tohtoriohjelmaan valituilta edellytetään valintavaiheessa sitoutumista tutkinnon suorittamiseen. Sitoutumista arvioidaan sen perusteella, minkälaiset edellytyksen hakijalla on: 1) osallistua yliopiston järjestämään opetukseen, 2) suorittaa tutkinto tavoiteajassa (kokopäiväisesti opiskellen 4 vuotta) ja 3) integroitua tutkimusyhteisöihin. Arvioinnissa huomioidaan opiskelun kokopäiväisyys tai osa-aikaisuus, tarve ja mahdollisuudet etäopiskeluun, muut opiskeluoikeudet tohtorin- tai maisterintutkintoon sekä mahdollisuudet verkostoitua yliopiston sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Jatkotutkintokoulutuksen opiskelijavalinnan erityisehdot

Jatko-opiskeluoikeutta myönnettäessä edellytyksenä on, että jatkotutkintoa varten tehtävää opinnäytettä tullaan ohjaamaan Jyväskylän yliopistossa tutkintosäännön mukaisesti.

Toisesta yliopistosta tai Jyväskylän yliopiston toisesta tiedekunnasta siirtyvän tohtoriopiskelijan hyväksymisen edellytyksenä on, että väitöskirjatyöhön sisältyvän tutkimusaineiston siirtämisestä osaksi Jyväskylän yliopistossa tai Jyväskylän yliopiston toisessa tiedekunnassa tarkastettavaa väitöskirjaa on kirjallisesti sovittu yliopistojen tai tiedekuntien kesken.

Opiskeluoikeutta ei voida myöntää toiseen samansisältöiseen jatkotutkintoon, joka hakijalla jo on. Kun hakijana on henkilö, jolla on tohtorintutkinto, tiedekunta arvioi tutkintojen samansisältöisyyden ja pyytää tutkijakoulun johtoryhmältä lausunnon ennen opiskelijaksi hyväksymistä.

Yliopistossa ei oteta ilman perusteltua syytä käsiteltäväksi väitöskirjakäsikirjoitusta, jolle ei ole myönnetty väittelylupaa tai joka on hylätty toisessa yliopistossa tai JY:n toisessa tiedekunnassa.

Jatkotutkintokoulutuksen haku- ja valintamenettely

Jatkotutkintokoulutukset kuvataan Opintopolkuun. Jatko-opiskeluoikeuden hakuajat ovat maaliskuu (1.-29.3.2018) ja elokuu (1.-31.8.2018). Maaliskuun haussa haetaan 1.8. alkavaan koulutukseen ja elokuun haussa 1.1. alkavaan koulutukseen. Valintapäätökset tehdään kuuden viikon sisällä hakuajan päättymisestä (11.5.2018 ja 12.10.2018 mennessä).

Tiedekunnat järjestävät jatko-opiskeluoikeuden haun yllä mainittuna hakuaikana yhden tai kaksi kertaa vuodessa. Tiedekunnalla on oikeus ottaa tohtoriopiskelijoita hakuajan ulkopuolella, jos se on tarpeen täydentävällä rahoituksella rahoitettavien avoinna olevien tohtorikoulutettavan tehtävien täyttämiseksi. Hakuajoista ja hakumenettelyistä on pysyvä tieto yliopiston www-sivuilla. Haun alkamisesta tiedotetaan kansainvälisesti vähintään yliopiston ja yksikön www-sivujen kautta. Haussa käytetään yhtenäistä sähköistä hakulomaketta joka sisältää rahoitussuunnitelman. Hakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta, aikaisempien opintojen opintosuoritusote, tutkimussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma sekä muut tiedekunnan edellyttämät liitteet.

Hakijoiden hakukelpoisuus ja hakudokumenttien oikeellisuus tarkastetaan. Tarkastamisessa voidaan käyttää apuna yliopiston ulkopuolisia palveluntarjoajia. Hakemukset arvioidaan tohtorikoulu- tai tohtoriohjelmakohtaisissa ryhmissä, jotka ottavat kantaa valintapäätökseen. Hakemusten käsittelyssä huomioidaan hallintolain mukainen esteettömyysvaatimus.

Jatko-opiskeluoikeuden haussa ja opiskelijavalinnassa noudatetaan vuoden 2017 aikana tarkennettavaa yhtenäistä haku- ja valintamenettelyä.

Jatko-opiskeluoikeuden myöntää tiedekunta. Samalla vahvistetaan opiskelijan ohjaajat, seurantaryhmä ja tohtoriohjelma. Tiedekunta voi harkintansa mukaan tehdä ehdollisen opiskelijavalintapäätöksen korkeintaan puoli vuotta ennen hakijan maisterintutkinnon valmistumista. Ehdollisen valintapäätöksen mukainen jatko-opiskeluoikeus myönnetään maisterintutkinnon valmistuttua edellyttäen että tutkinto valmistuu puolen vuoden kuluessa ehdollisesta päätöksestä. Opiskelu voi alkaa kun jatko-opiskeluoikeus on myönnetty.

Yhden korkeakoulupaikan säännöksen (YOL 558/2009 38 §) mukaan hakija voi ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännöksen valvomiseksi tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viedään Opintopolkuun.

Opiskelijavalinta ja yksityiskohtaiset valintaperusteet

Tiedekunta käyttää liitteenä olevaa (liite 1) taulukkoa hyväksyessään yksityiskohtaiset valintaperusteet. Suomenkieliseen hakukohteeseen (koulutukseen) hakevalta, jonka koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi, edellytetään suomen kielen taidon osoittamista, ja tämä tulee kirjata kunkin hakukohteen yksityiskohtaisiin valintaperusteisiin. Suomen kielen taidon osoittamisen tavat on esitetty liitteessä 2.

Tiedekunnan tulee hyväksyä vieraalla kielellä suoritettavien tutkinto-ohjelmien yksityiskohtaiset valintaperusteet viimeistään 30.6.2017 ja muiden valintojen yksityiskohtaiset valintaperusteet viimeistään 30.9.2017. Hyväksytyt valintaperusteet tulee toimittaa hakijapalveluihin. Kansainvälisten maisteriohjelmien valintaperusteet julkaistaan Opintopolussa niiden hyväksymisen jälkeen ja muut 2018 vuoden valintaperusteet viimeistään 31.10.2017.

Opiskelijavalinnassa käytettävät valintaryhmät ovat:

1. Suoravalinta (tutkintotodistusten perusteella valittavat)

2. Tutkintotodistusten ja valintakokeen perusteella valittavat (yhteispisteet)

3. Valintakokeen ja/tai kilpailun perusteella valittavat

4. Aiempien opintojen perusteella valittavat (esim. avoimen yliopiston väylä tai erilliset opiskeluoikeudet)

IB- tai EB-tutkinnon keväällä suorittaneiden osalta pyritään huomioimaan lukion tekemät arvosana-arviot, ja mikäli hakijan lopulliset arvosanat ovat näitä niin paljon alempia, että hakija ei tule valituksi (tai tutkintoa ei hyväksytä), ehdollinen valintapäätös perutaan.

Opiskelijavalinnan valintapisteytys voi perustua myös hakijan hakulomakkeella antamaan tietoon (arvosana, kurssimäärä, keskiarvo tms.). Hakijan tulee huolehtia, että annetut tiedot ovat oikein. Virheellisten tietojen antamisen seurauksena valintapisteytystä voidaan jälkikäteen muuttaa vastaamaan oikeaa pisteytystä ja opiskelupaikka peruuttaa, jos pistemuutos vaikuttaa valintaan.

Hakijat, joille ei voi laskea yksityiskohtaisissa valintaperusteissa mainittuja taustapisteitä, voivat tulla valituiksi valintaryhmässä 3 tai 4.

Äidinkielen kokeen voi korvata suomi tai ruotsi toisena kielenä –koe, joka pisteytetään samalla tavalla kuin äidinkielen koe.

Mikäli hakija on suorittanut ns. kaksoistutkinnon (ylioppilastutkinto ja ammatillinen toisen asteen tutkinto), hänen taustapisteensä opiskelijavalinnassa lasketaan aina ylioppilastutkinnosta. Mikäli hakija on suorittanut sekä IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon että suomalaisen ylioppilastutkinnon, hänen taustapisteensä opiskelijavalinnassa lasketaan aina suomalaisesta ylioppilastutkinnosta.

Opiskelijavalintaan kuuluvat valintakokeet järjestetään ainoastaan tiedekunnan päättämissä paikoissa ja ajankohtina.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen tuli rajoituksia vuoden 2012 alusta.  Rajoitukset koskevat Jyväskylän yliopistossa seuraavia aloja: psykologia, sosiaalityö ja opettajankoulutus.  Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. 

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamispäätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Jo myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos yliopisto on pyytänyt hakijalta tietoa hakuvaiheessa ja hakija on salannut tiedon.

Yhteishaun ja siirtohaun liitteet

Hakuvaiheessa riittää, että hakija toimittaa kopion pyydetystä liitteestä.

Ulkomailla suoritetuista tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista, jotka eivät ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä, tulee toimittaa myös virallisesti oikeaksi todistettu suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Virallinen käännös voi olla joko,

  • todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös,
  • virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä,
  • virallisen kääntäjän tekemä käännös tai
  • virallisesti oikeaksi todistettu kopio virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä

 Virallisesti oikeaksi todistamisen voi tehdä joko julkinen notaari (maistraatissa) Suomessa tai dokumentin myöntänyt oppilaitos. Dokumentin jokaisella sivulla pitää olla oikeaksi todistajan alkuperäinen allekirjoitus ja leima.

 IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkintotodistusta ei tarvitse käännättää.

Yhteishaussa käytettävien tutkintojen ja edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna siten, että niitä koskevat liitteet on mahdollista palauttaa annetussa aikataulussa. Siirtohaussa käytettävien opintojen tulee olla suoritettuna erikseen määriteltyyn päivämäärään mennessä (kts. kohta Erillishaut ja hakuajat: c) Siirtohaku). 

Vieraalla kielellä suoritettavan tutkinto-ohjelman (ylempi korkeakoulututkinto) liitteet

Vieraalla kielellä suoritettavaan tutkinto-ohjelmaan hakevien liitteiden tulee olla aina virallisesti oikeaksi todistettuja.

Ulkomailla suoritetuista tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista, jotka eivät ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä, tulee toimittaa myös virallisesti oikeaksi todistettu suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Virallinen käännös voi olla joko,

  • todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös,
  • virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä,
  • virallisen kääntäjän tekemä käännös tai
  • virallisesti oikeaksi todistettu kopio virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä

Virallisesti oikeaksi todistamisen voi tehdä joko julkinen notaari (maistraatissa) Suomessa tai dokumentin myöntänyt oppilaitos. Dokumentin jokaisella sivulla pitää olla oikeaksi todistajan alkuperäinen allekirjoitus ja leima.

Lisäksi vieraalla kielellä suoritettavien tutkinto-ohjelmien haussa tulee ottaa huomioon mahdolliset maakohtaiset dokumenttivaatimukset.

Vieraalla kielellä suoritettavissa tutkinto-ohjelmissa vaadittava englannin kielen taito pitää todistaa joko,

  • tutkintotodistuksella ja/tai opintorekisteriotteella (valintaperusteissa mainituissa maissa englanniksi suoritettu tutkinto),
  • todistuksella valintaperusteissa mainitusta englannin kielen kokeesta tai
  • erikseen tätä tarkoitusta varten käytettävällä todenteella siinä tapauksessa, että hakija todentaa kielitaitonsa akateemisen englannin opinnoilla (6 op)

Haussa käytettävien tutkintojen ja edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna siten, että niitä koskevat liitteet on mahdollista palauttaa annetussa aikataulussa. Jos hakija haluaa todistaa kielitaitonsa samalla, hakuajan päättyessä keskeneräisellä tutkinnolla, jolla todistaa myös hakukelpoisuutensa, kielitaito ja hakukelpoisuus tarkistetaan, kun keskeneräinen tutkinto on valmistunut ja hakija on toimittanut tutkintotodistuksen annettuun määräaikaan mennessä.

Jyväskylän yliopistossa opiskelevan tai tutkinnon suorittaneen, joka hakee Jyväskylän yliopistossa tekemiensä suoritusten perusteella, ei tarvitse toimittaa opintorekisteriotetta, tutkintotodistusta tai todennetta akateemisen englannin opinnoista.

Tulosten julkaiseminen ja opiskelupaikan vastaanotto

Tiedekunta julkistaa yhteishaun valintojen tulokset ilmoitustaululla valtakunnallisesti sovittuna päivänä. Tulosten julkistamisen yhteydessä annetaan tarvittavat tiedot oikaisun hakemisesta valintapäätökseen. Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan opintopolku.fi -palvelussa.

Kevään opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään torstaina 28.6.2018. Hakijan on otettava opiskelupaikka vastaan viimeistään tiistaina 10.7.2018 klo 15.00. Oikaisuvaatimusaika päättyy 12.7.2018 klo 15.00. Poikkeuksena tähän ovat siirtohaut ja vieraalla kielellä suoritettavat tutkinto-ohjelmat.

Syksyn opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan hakijoille viimeistään torstaina 29.11.2018. Hakijan on otettava opiskelupaikka vastaan viimeistään tiistaina 11.12.2018 klo 15.00. Oikaisuvaatimusaika päättyy 13.12.2018 klo 15.00. Poikkeuksena tähän ovat siirtohaut ja vieraalla kielellä suoritettavat tutkinto-ohjelmat.

Oikaisupyyntöjen käsittely on keskitetty yliopiston muutoksenhakulautakuntaan ja asioiden käsittelystä on annettu erillinen prosessiohje. Oikaisupyynnön tulee sisältää tiedot päätöksestä, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Mikäli oikaisupyyntö on tehty määräajan jälkeen, se jätetään tutkimatta. Tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä annetaan valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Oikaisupyynnöt käsitellään yhdellä kertaa tai enintään muutamassa erässä. Näin sen vuoksi, että yhden oikaisupyynnön ratkaiseminen voi vaikuttaa myös muiden pyyntöjen ratkaisuun. Oikaisupyynnön perusteella tehtyyn kielteiseen päätökseen annetaan valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Todistuksen esittämättä jättäminen tai väärennetyn todistuksen esittäminen

Mikäli hakija ei esitä pyydettyä todistusta korkeakoulukelpoisuudesta, eikä korkeakoulukelpoisuutta voida muutoin todeta, hakijaa ei voida hyväksyä opiskelijaksi yhteishaussa. Mikäli hakukelpoisuutta koskevaa oikaisumenettelyprosessia ei saada vietyä läpi ennen valintakokeen järjestämistä, hakija voi osallistua valintakokeeseen hakukelpoisuutta koskevasta päätöksestä riippumatta.  Jos osoittautuu, että hakijalla ei ole korkeakoulukelpoisuutta, hänen hakemuksensa hylätään, vaikka hän olisi osallistunut valintakokeeseen.

Opiskelupaikan yhteishaussa saaneen opiskelijan tulee toimittaa virallisesti oikeaksi todistettu kopio alkuperäisestä todistuksesta tai käydä näyttämässä alkuperäinen todistus koulutuspalveluissa. Tämä ei koske opiskelijoita, joiden hakukelpoisuus kyseiseen koulutukseen perustuu vuonna 1990 tai sen jälkeen suoritettuun ylioppilastutkintoon.

Vieraalla kielellä suoritettavien tutkinto-ohjelmien valinnoissa opiskelupaikan saaneen opiskelijan tulee käydä näyttämässä alkuperäinen tutkintotodistus hakuperusteena olleesta tutkinnosta koulutuspalveluissa. Tämä ei koske opiskelijoita, joilla on suomalainen henkilötunnus ja jotka ovat suorittaneet hakuperusteena olleen tutkintonsa vuonna 2003 tai sen jälkeen suomalaisessa korkeakoulussa pois lukien Maanpuolustuskorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Högskolan på Åland.

Jos todistukset osoittautuvat väärennöksiksi tai jos niiden tiedot poikkeavat hakijan antamista tiedoista opiskelijavalinnan kannalta ratkaisevasti, yliopisto voi peruuttaa valinnan.

Valinnoissa erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat

Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta.

Eritysjärjestelyjä tarvitseva hakija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta samoin kuin muutkin hakijat ja hänen on osallistuttava tiedekunnan määräämällä tavalla valintaprosessiin. Valintakoejärjestelyin tulee huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä tarvitsevat hakijat ovat opiskelijavalinnassa tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa.

Erityisjärjestelyiden hakua varten käytetään hakulomaketta. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia erityisjärjestelyjä haetaan ja millä perusteilla. Erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset tulee jättää valtakunnallisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksen erityisjärjestelyjen myöntämisestä tekee tiedekunta.

Erityisjärjestelyjä hakevan on liitettävä hakemukseen lääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lausunnot, jotka osoittavat oppimisvaikeuden, sairauden tai vamman saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Joissakin tapauksissa, oppimisvaikeuden, sairauden tai vamman ollessa pysyvä, myös aikaisemmin hankitut lausunnot voidaan ottaa huomioon.  Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha. Hakija voi esittää hakemuksen lisäliitteeksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Erityisjärjestelyjen tarvetta ei tarvitse osoittaa erillisellä liitteellä, jos hakija tarvitsee pyörätuolin käyttämiseen liittyviä tila- ja kalustejärjestelyjä.

Hakijan on mahdollista saada lisäaikaa ja taukoja todennetun tarpeen mukaan. Tarvittavaa lisäaikaa arvioitaessa otetaan huomioon tehtävien laatu ja hakijan tilanne. Valintakoe voidaan myös järjestää erillisissä tiloissa tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Päätös valintakokeen erityisjärjestelystä on hakukohdekohtainen ja päätös on voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Erityisjärjestelyistä päätettäessä noudatetaan Jyväskylän yliopiston esteettömyysohjeita.

Erityisjärjestelyjä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Valintakoesuorituksen arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajille.

Suositus opiskelijavalintojen pistelaskennan yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi

Ylioppilastutkintotodistuksesta suositellaan annettavaksi pisteitä neljästä kokeesta seuraavasti:

  • äidinkieli / korvaava koe (suomi/ruotsi toisena kielenä koe)
  • kolme (3) muuta parhaat pisteet antavaa koetta

Ylioppilastutkintotodistuksesta huomioitavat arvosanat pisteytetään seuraavasti:

Pisteytys

 

L

E

M

C

B

A

  • äidinkieli/korvaava koe*
  • pitkä matematiikka
  • pitkä kieli
  • reaali tai ainereaali

21

18

15

12

9

6

  • lyhyt matematiikka
  • keskipitkä tai lyhyt kieli

16

13

10

7

4

1

 *äidinkielenä huomioidaan: suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen lähtöpisteytyksessä käytetään pääsääntöisesti skaalausta: hakijan ylioppilastutkinnosta saamat pisteet jaetaan ao. tutkinnon maksimipistemäärällä ja kerrotaan hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä.

  • International Baccalaureate (IB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Lähtöpisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä. Esim. jos lähtöpisteitä voi saada enintään 84 ja hakija on saanut IB-tutkinnosta 40 pistettä, saa hän 40/45*84=74,67lähtöpistettä.
  • European Baccalaureate (EB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 100.
  • Helsingin saksalaisen koulun lukiossa suoritetun Reifeprüfung (Rp) -tutkinnonmaksimipistemäärä on 300.

 Perustellusta syystä hakukohteissa voidaan käyttää myös vain tiettyihin kokeisiin perustuvia lähtöpisteytyksiä.

Hakukeväänä IB- tai EB-tutkinnon suorittaneen lähtöpisteet lasketaan ehdollista valintapäätöstä varten ennakkoarvioista (predicted grades). Lähtöpisteet ja valintapäätös vahvistetaan lopullisten arvosanojen valmistuttua.

Reifeprüfung-tutkinnon, IB-tutkinnon Higher level (HL)- ja EB-tutkinnon Standard level (SL) -kokeista pisteet suositellaan laskettavaksi pitkän oppimäärän mukaisesti. IB:n Standard level (SL) -kokeista, Reifeprüfung-tutkinnon matematiikka ja EB-tutkinnon Elementary level (EL) pisteet suositellaan laskettavaksi lyhyen oppimäärän mukaisesti. Yliopistot voivat pisteyttää alakohtaisesti myös IB-tutkinnon Studies -tasoiset matematiikan opinnot kuitenkin suhteutettuna ylempien tasojen (HL, SL) opintojen pisteytykseen. Suomalaisen ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen suositellaan pisteytyksessä rinnastettavan suomalaisen ylioppilastutkinnon reaaliaineita vastaavat kansainvälisten ylioppilastutkintojen aineet suoritetusta tasosta riippumatta. Muu ulkomailla suoritettu ylioppilastutkinto, myös hakukeväänä valmistuva, antaa hakijalle yleisen korkeakoulukelpoisuuden hakea koulutukseen, mutta tällaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja ei kuitenkaan pisteytetä.

Opiskelijavalinta ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen

Erillisiä opintoja suorittavien valinta (avoimen yliopiston periaatteiden mukaan)

Tiedekunnat ja kielikeskus voivat valita erillisiä opintoja suorittavia opiskelijoita suorittamaan yhden tai korkeintaan kahden oppiaineen erikseen määriteltyä opintojaksoa tai opintokokonaisuutta. Erillisiin opintokokonaisuuksiin voidaan valita opiskelijoiksi myös Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita, pakolaisstatuksen saaneita tai muita maahanmuuttajia edellyttäen, että valittavalla opiskelijalla on soveltuvat aiemmat korkeakouluopinnot ja opintoihin riittävä kielitaito. Jyväskylän yliopistossa erillisiä opintokokonaisuuksia suorittavilta peritään valtioneuvoston asetuksen (1436/2014) mukaan enintään 15 euroa opiskeluoikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:ssä tarkoitetut opettajankoulutuksen opinnot, jos ne suoritetaan erillisinä opintoina, ovat kuitenkin opiskelijalle maksuttomia. Tiedekunnat voivat myöntää erillisiä opiskeluoikeuksia vain sellaisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Oikeutta erillisiin opintoihin ei voida myöntää henkilöille, joilla on tutkinnon suoritusoikeus Jyväskylän yliopistossa.

Erilliset kelpoisuusopinnot

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta voi valita opiskelijoita erillisinä opintoina suoritettaviin (60 op) opettajakelpoisuuden (aineenopettaja-, aikuiskouluttaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajaopinnot) tuottaviin opintoihin. Tiedekunta päättää erillisten kelpoisuusopintojen valintaperusteista ja hakuajoista. Erilliset kelpoisuusopinnot ovat opiskelijoille maksuttomia. Tämä koskee myös muita tiedekuntia, jotka järjestävät aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja.

Erillisiä kelpoisuusopintoja koskeva koulutustarjonta voidaan kuvata Opintopolkuun.

Erikoistumiskoulutukset

Tiedekunnat voivat valita opiskelijoita erikoistumiskoulutuksiin. Tiedekunnat päättävät erikoistumiskoulutusten valintaperusteista ja hakuajoista.

Vaihto- ja vierailevat opiskelijat sekä korkeakouluopintoja suorittaneet maahanmuuttajat

Ulkomaalainen opiskelija, joka tulee suorittamaan Jyväskylän yliopistoon opetussuunnitelman mukaisia opintoja, mutta ei kokonaista tutkintoa (ns. non-degree student), voi hakea lyhytaikaista, korkeintaan lukuvuoden kestävää opiskeluoikeutta ja saada jonkun näistä kolmesta opiskelijastatuksesta:

  • vaihto-opiskelija (exchange student): Opiskelija hakee opiskeluoikeutta yliopiston/tiedekunnan/ laitoksen solmiman vaihtosopimuksen ja/tai – ohjelman puitteissa joko perustutkintotason opiskelijana tai jatko-opiskelijana. Vaihto-opiskelijalta edellytetään hyvää englanninkielen taitoa, jota ei tarvitse kuitenkaan osoittaa virallisella kielitestillä, kuten TOEFL, tms. Poikkeuksena on englannin kielen pääaine, jossa muiden kuin Erasmus-opiskelijoiden tulee saada vähintään 100 TOEFL iBT-testistä. Vaihto-opiskelijat voidaan hyväksyä ajalle 1.8./27.8. - 31.12, 1.8./27.8.–31.5 tai 1.1.–31.5.
  • lyhytaikainen vieraileva perus- tai jatkotutkinto-opiskelija (short-term visiting student): opiskelija hakee opiskeluoikeutta kesäkouluihin ja talvikouluihin tai vastaaviin lyhytaikaisiin opintokokonaisuuksiin osallistumiseen. Vaatimuksena on opiskeluoikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja suunnitelma siitä, miten JY:ssa suoritettavat opinnot liitetään sikäläiseen tutkintoon. Lyhytaikaisiin opintokokonaisuuksiin voidaan valita myös Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita, pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä tai muita maahanmuuttajia edellyttäen, että valittavalla opiskelijalla on soveltuvat aiemmat korkeakouluopinnot ja riittävä englannin kielen taito. Suomen kansalaisilla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta päästä lyhytaikaisiksi vieraileviksi perustutkinto- tai jatko-opiskelijoiksi.
  • vieraileva jatko-opiskelija (visiting doctoral student): Opiskelija hakee opiskeluoikeutta em. sopimusten ulkopuolella. Status voidaan myöntää vain ulkomaisessa yliopistossa tohtorintutkintoon tähtäävälle ulkomaalaiselle opiskelijalle, joka tulee Jyväskylän yliopistoon vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Poikkeuksena ovat Marie Skłodowska Curie (H2020-ohjelma) tohtoristipendiaatit, joille status voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi. Suomen kansalaisilla ei ole mahdollisuutta päästä vieraileviksi jatko-opiskelijoiksi.

Hakuajat vieraileville ja vaihto-opiskelijoille

Vieraileviksi jatko-opiskelijoiksi (visiting doctoral students) hakevien hakuajat päättyvät 2.5.2018 ja 1.10.2018. Opiskelijavaihtosopimusten puitteissa yliopistoon hakevien vaihto-opiskelijoiden (exchange students) hakuajat päättyvät 15.5.2018 ja 1.11.2018. Tiedekunnat päättävät ja ilmoittavat kesä- ja talvikoulujen hakuajat.

Liite 1: Yksityiskohtaisten valintaperusteiden sisältö ja esitystapa 

Liite 2: Suomen kielen taidon osoittaminen

Tiedekunta voi päättää, että suomen kielen taidon osoittamiseksi riittää valintakokeessa osoitettu kielitaito. Jos valintakokeessa osoitettu kielitaito ei riitä, tulee hakijan osoittaa suomen kielen taitonsa jollakin seuraavista tavoista (luettelo on tyhjentävä) ja tieto tästä tulee kirjata hakukohteen yksityiskohtaisiin valintaperusteisiin:

  • Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi
  • Perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla approbatur TAI suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur
  • Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8
  • IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2)
  • EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (= 4)
  • Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä
  • Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta
  • Korkeakoulututkinto suomeksi
  • Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli
  • Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi

 Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):

  • Yleinen kielitutkinto: taitotaso 5 kaikista osa-alueista
  • Valtionhallinnon kielikoe: taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa