AHOT-periaatteet: JY:n aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet

AHOT-periaatteet sisältävät määrittelyjen lisäksi yleiset periaatteet, opintojen hyväksilukemisen periaatteet, muualla kuin virallisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemisen periaatteet sekä käytännön ohjeet hyväksilukemisen hakemiseen, ratkaisemiseen, tiedoksiantoon, rekisteröintiin ja tallennukseen. Hyväksilukupäätökseen voi hakea oikaisua.


Rehtorin 5.2.2013 tekemä päätös, joka täydentää Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 51 §:ä

In English
- Credit transfer of competence acquired in authorised institutions of higher education (e.g. University, University of applied sciences, Open university)  online / word-form
- Credit transfer of competence otherwise acquired  online / word-form

 

MÄÄRITTELY

AHOT tarkoittaa osaamisen hyväksilukua eli aiempien opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin.

Hyväksiluku voi olla joko korvaamista tai sisällyttämistä. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja opintoja voidaan korvata kokonaan tai osittain. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä sellaisenaan osaksi tutkintoa, jolloin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opintojen on oltava tasoltaan opetussuunnitelmien mukaisia ja niiden on vastattava tutkinnon edellyttämää osaamista.


YLEISET PERIAATTEET

Aiemmin hankittua osaamista voidaan hyväksilukea virallisessa koulutuksessa (pääsääntöisesti korkeakouluissa) hankitun osaamisen ja muulla tavoin kuin virallisessa koulutuksessa (esimerkiksi työkokemus, harjoittelu) hankitun osaamisen perusteella.

Hyväksiluku edellyttää, että opinnot tai osaaminen vastaavat opetussuunnitelman osaamistavoitteita. Aiemmin hankittu osaaminen tulee hyväksilukea mahdollisimman täysimääräisenä, mutta tiedekunnilla ei ole velvollisuutta hyväksilukea aiemmin hankittua osaamista sellaisia määriä, että ne yhdessä suoritettavien opintojen kanssa oleellisesti ylittävät tutkintoasetuksessa olevat opintojen kokonaislaajuudet. Hyväksiluku voi edellyttää lisänäyttöjä.

Jyväskylän yliopistossa annettavasta kandidaatin‐ tai maisterintutkinnosta enintään puolet tutkinnon edellyttämästä laajuudesta voidaan hyväksilukea aiemmin suoritetuilla opinnoilla ja muuten hankitulla osaamisella. Hyväksiluettavien opintojen osuus voi kuitenkin olla tätä suurempi, jos ne on suoritettu muussa suomalaisessa yliopistossa ja pääosa näistä opinnoista voidaan sisällyttää tutkintoon. (Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö, 33 § 4. mom.)

Hyväksiluvun enimmäismääräsäädöstä ei sovelleta Jyväskylän yliopiston kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien perusteella annettuihin tutkintoihin.

Hyväksilukemista voi lähtökohtaisesti hakea opiskelija, jolla on Jyväskylän yliopistossa opinto-oikeus ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Hyväksilukemista voi hakea myös opiskelija, jolle yliopisto on myöntänyt ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun oikeuden suorittaa tutkintoihin kuuluvia opintoja avoimina yliopisto-opintoina tai erillisinä opintoina. Tunnistaminen voi liittyä myös hakuneuvontaan, mutta varsinainen hyväksilukeminen toteutetaan vain henkilöille, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus.

Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ei aina johda osaamisen tunnustamiseen eli hyväksilukemiseen.

Opinnäytetyöt tulee lähtökohtaisesti suorittaa Jyväskylän yliopistossa. Jonkin tutkinnon opinnäytetyöksi jo hyväksyttyä tutkielmaa ei voida sellaisenaan hyväksilukea. Rajoitus ei kuitenkaan koske kansainvälisessä yhteistutkinto-ohjelmassa tehtyjä opinnäytteitä.

Yliopiston tai muun kotimaisen korkeakoulun opetussuunnitelmien mukaisesti suoritetut kieli- ja viestintäopinnot voivat korvata toiseen tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot. Mikäli toiseen tutkintoon vaaditaan enemmän pakollisia kieli- ja viestintäopintoja tai kieliopintoja useammissa kielissä tai niihin liittyy muuten tiedekunnan omia osaamistavoitteita, opiskelijan on suoritettava sellaiset tutkinnossa vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot, joita ei voida korvata.

Mikäli opiskelija suorittaa yliopistossa ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon, eikä kieli- ja viestintäopintoja ole sisältynyt hänen aiempaan korkeakoulututkintoonsa, kieli- ja viestintäopinnot on suoritettava.

Valmiit opintokokonaisuudet eivät vanhene. Tiedekunnat päättävät keskeneräisten opintojen ja opintojaksojen vanhenemisajoista. Tutkintosäännön mukaan kielikeskus päättää kieli- ja viestintäopintojen vanhenemisesta.

Hyväksiluvusta määrätään yliopiston tutkintosäännössä (33 §). Tiedekunnilla ja opetusta antavilla yksiköillä on oikeus antaa tutkintosääntöä sekä tätä periaatepäätöstä tarkentavia ohjeita.


OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMISEN PERIAATTEET

Opintoja voidaan korvata yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla. Muualla, kuten ammatillisissa koulutuksissa suoritetuilla opinnoilla voidaan korvaavuuksia myöntää vain poikkeustapauksissa. Yliopistotutkintojen osia sisältävien laajojen täydennyskoulutusohjelmien opinnot, kuten PD-opinnot, MBA- ja eMBA-ohjelmat, käyvät korvaaviksi suorituksiksi tapauskohtaisesti ohjelman taso ja laajuus huomioon ottaen. Lyhyistä täydennyskoulutuksista voidaan myöntää lähinnä osakorvaavuuksia. Keskeneräisistä ammattikorkeakoulututkinnoista voidaan myöntää vain korvaavuuksia.

Korvaaviksi opinnoiksi ei hyväksytä aiempaan korkeakoulututkintoon jo sisällytettyjä tai sellaiseen sisällytettäviä opintoja, lukuun ottamatta vastaavia kieli- ja viestintäopintoja. Alemman korkeakoulututkinnon osia ei voida hyväksilukea ylempään korkeakoulututkintoon. Kelpoisuuden tuovat opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää tutkintoon ja ne voivat näkyä tutkintotodistuksessa siinäkin tapauksessa, että ne on liitetty aiempaan korkeakoulututkintoon. Niitä ei kuitenkaan tässä tapauksessa lasketa mukaan suoritettavan tutkinnon minimilaajuuteen.

Jatkotutkintoa varten voidaan hyväksilukea sellaisia perustutkintoon tarkoitettuja opintoja, jotka soveltuvat jatkotutkinnon opinnoiksi ja joita opiskelija ei ole sisällyttänyt perustutkintoon.

Sisällytettäviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä vain yliopistoissa suoritettuja opintoja, täydennyskoulutusohjelmat mukaan lukien. Tästä poikkeuksena tutkintoon voidaan kuitenkin sisällyttää ammattikorkeakoulututkintojen jälkeisiä täydentäviä erikoistumisopintoja sekä puolustusvoimien tarjoamaa johtamiskoulutusta.

Toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä niiden alkuperäisillä arvosanoilla, mikäli arvosteluasteikko vastaa Jyväskylän yliopistossa käytettyä asteikkoa, tai maininnalla hyväksytty.


MUUALLA KUIN VIRALLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN PERIAATTEET

Muualla kuin virallisessa koulutuksessa hankittua osaamista voi syntyä epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset) tai arkioppimisen (työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä. Keskeistä ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei niinkään kokemus sinänsä.

Opiskelijan on todennettava osaamisensa, jotta osaamista voidaan arvioida. Opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisten dokumenttien lisäksi myös näyttöä osaamisestaan.

Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, korvaavuus voidaan myöntää joko kokonaan tai osittain.


HYVÄKSILUKEMISEN HAKEMINEN

Hyväksilukemisen mahdollisuuksia käsitellään HOPSin laadinnan yhteydessä ja asiasta keskustellaan ensisijaisesti HOPS-ohjaajan kanssa. Näin varmistetaan korvaavuuksien huomioon ottaminen henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissa. Hyväksilukemista on syytä hakea hyvissä ajoin ennen korvattavien opintojen aloittamista.

Hyväksilukemista haetaan siihen tarkoitetuilla

Lomakkeen mukaan liitetään todistus ja/tai opintosuoritusote suoritetuista opinnoista sekä yksityiskohtaiset tiedot opintosuoritusten osaamistavoitteista, laajuudesta, sisällöstä ja vaativuustasosta (esimerkiksi kopio opinto-oppaasta). Pyydettäessä opiskelijan on esitettävä alkuperäiset todistukset.

Lomakkeen mukaan liitetään hyväksiluvun arvioimiseksi riittävästi liitteitä, esimerkiksi diplomeja, työtodistuksia, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Dokumenttien lisäksi opiskelijan on kuvattava, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn aineiston perusteella.

Ulkomailla suoritetuista opinnoista tai osaamisesta opiskelijan on toimitettava korvaavuushakemuksen lisäksi selvitys opintojen laajuudesta opintopisteinä tai työmäärästä sekä käytetystä arvosteluasteikosta.

Puutteellinen hakemus, jota ei pyynnöstä huolimatta täydennetä, johtaa hylkäävään päätökseen.


HYVÄKSILUKEMISEN RATKAISEMINEN

Opiskelijan toimittaman aineiston pohjalta voidaan myöntää suoraan hyväksiluku opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin tai niiden osiin, vaatia opiskelijalta lisänäyttöä osaamisestaan tai hylätä hakemus.

Lisänäyttönä voi olla esimerkiksi näyttökoe, näyttöluento, haastattelu, essee, portfolio ja sen suullinen esittely, lisäraportin kirjoittaminen. Osaamisen näyttönä voi olla myös osallistuminen AHOT-tenttiin. AHOT-tentissä arvioidaan, onko opiskelijalla jo opintojakson tai -kokonaisuuden osaamistavoitteiden edellyttämä osaaminen hallussa. AHOT-tenttiin voi ilmoittautua vain kerran.

Hyväksilukupäätöksen tekee dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan määräämä henkilö. Nämä henkilöt on ilmoitettava yksikön julkisilla verkkosivuilla.

Päätös hyväksiluvusta on tehtävä kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kesäkuukausina jätettyihin hakemuksiin päätös tehdään syyskuun loppuun mennessä. Päätöksessä on tuotava esille mahdollisten lisänäyttöjen osuus sekä annettava määräaika lisänäyttöjen esittämiselle. Lopullinen päätös tehdään kuukauden kuluessa lisänäytön antamisesta.


HYVÄKSILUKEMISEN TIEDOKSIANTO, REKISTERÖINTI JA TALLENNUS

Hyväksilukemisesta tehty päätös perusteluineen on saatettava opiskelijalle tiedoksi kirjeitse tai opiskelijan antamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostilla annettavaa tiedoksiantoa voidaan käyttää, mikäli opiskelija on antanut tähän suostumuksensa. Hyväksytty tai osittain hyväksytty hyväksiluku tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään, jonne kirjataan suorituksen nimi, suorituspaikka sekä laajuus ja arvosana. Hyväksiluetut opintojaksot ja -kokonaisuudet näkyvät korvattu-merkinnällä. Mikäli opiskelija antaa osaamisestaan lisänäytön tentillä, kirjataan suoritus Jyväskylän yliopiston opintosuorituksena. Tutkintotodistukseen merkitään vain hyväksiluetun kokonaisuuden nimi, suorituspaikka ja mahdollinen arvostelu.

Muualla kuin virallisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksytty tai osittain hyväksytty hyväksiluku tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään, jonne kirjataan, että hyväksiluku on annettu AHOT-menettelyn kautta. Opintosuoritusotteessa hyväksiluetut opintojaksot ja -kokonaisuudet näkyvät korvattu-merkinnällä. Opintojakso tai -kokonaisuus arvostellaan pääsääntöisesti arvosanalla hyväksytty. Varsinaiseen tutkintotodistukseen hyväksilukuja ei erikseen merkitä.

Hylkäävän päätöksen tai osittaisen hylkäävän päätöksen perustelut saatetaan opiskelijalle tiedoksi kirjeitse tai opiskelijan antamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostilla annettavaa tiedoksiantoa voidaan käyttää, mikäli opiskelija on antanut tähän suostumuksensa. Mukaan liitetään päätöksen tekijän yhteystiedot sekä oikaisuosoitus.

Hyväksilukupäätökset liitteineen säilytetään tiedekunnassa 10 vuotta.


HYVÄKSILUKUPÄÄTÖKSEN OIKAISUMENETTELY

Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Oikaisua voi pyytää päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.

Päätös oikaisupyyntöön on tehtävä kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Tähän päätökseen tyytymätön voi edelleen hakea siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Opiskelija voi hakea oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyyntö toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (Yliopistolaki 84 §).


VOIMAANTULO

Päätös tulee voimaan 1.8.2013.

Valmiiden opintokokonaisuuksien vanhenemissääntöä sovelletaan niihin opiskelijoihin, jotka hakevat hyväksilukemista 1.8.2013 ja sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin ratkaisuihin sovelletaan tiedekuntien säännöksiä, mikäli ne ovat opiskelijalle edullisempia kuin tämä päätös.

 (25.2.2016: oikaisumenettelyä koskeva luku on päivitetty voimassa olevaa tutkintosääntöä vastaavaksi)

 


Rehtori Matti Manninen