Opiskelijoiden päihdeohjelma

päihdeohjelma, päihdeongelma, huumausainetestaus, hoitoonohjaus, Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelma on toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi. Rehtorin päätös 18.6.2015

Johdanto

Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus työssä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä yliopistossa esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista.

Päihdeohjelmaa sovelletaan kaikkiin Jyväskylän yliopistossa perus- ja/tai jatkotutkintoa suorittaviin opiskelijoihin sekä vaihto-opiskelijoihin. Työsuhteessa olevat jatko-opiskelijat kuuluvat henkilökuntaan ja heihin sovelletaan varhaisen puuttumisen mallia. Lisäksi ohjelma koskee opetusta tarjoavien erillislaitosten opiskelijoita.

Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa alkoholia, huumeita ja lääkkeitä, joita on käytetty huumaavassa ja/tai päihdyttävässä tarkoituksessa.

Päihdeohjelman tavoitteena on

  • edistää opiskelu- ja työkykyä,
  • edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia,
  • ehkäistä ennalta päihdehaittoja,
  • helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja
  • parantaa hoitoonohjausta.

Edellisiin liittyen päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa päihdekäyttäytymiseen yliopistokontekstissa. Ohjelma on laadittu yhteistyössä yliopiston asiantuntijoiden, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kesken. Päihdeohjelman lähtökohtana on käytetty Unifin laatimaa mallia. Ohjelmaa toteutetaan vaiheittain, ja sen tavoitteena on sanktioiden sijaan korostaa ennaltaehkäisyä, tunnistamista, ohjausta ja varhaista puuttumista. Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Arkaluonteisen tiedon käsittelystä ja luottamuksellisuudesta katso luku 7.

Jyväskylän yliopistossa on opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä, jonka tehtävänä on erityisesti ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja koordinointi yliopistossa. Hyvinvointityöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista ja sopii yhteisistä toimintatavoista päihdeasioissa. Jyväskylän yliopistoon on nimetty opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö.  

Opiskelijoiden päihteiden käyttö

Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden päihteiden käyttöä on kartoitettu osana Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2012. Vastausprosentti kyselyssä oli varsin alhainen, joten tulokset ovat vain suuntaa antavia. Vastanneista (N 212) noin kolme neljäsosaa raportoi käyttävänsä alkoholia kohtuullisesti ja 12 prosenttia ei lainkaan. Kuusi prosenttia vastanneista käytti kannabista mielestään kohtuullisesti ja vajaa prosentti muita huumausaineita. Luvut ovat valtakunnallisella tasolla tehtyihin väestökyselyihin verrattuina pienehköjä.

Päihteiden käyttöä koskevia asenteita kartoitettiin kaikille opiskelijoille suunnatulla kyselyllä vuoden 2015 alussa. Vastausprosentti (N 849) vaihteli tiedekunnittain 2,3:sta 10,4 prosenttiin kokonaisprosentin ollessa 6,9. Vastaajista noin puolet olivat 21-24-vuotiaita ja 26 prosenttia 25-29-vuotiaita. Suurin osa ei pitänyt ongelmana kohtuullista alkoholin käyttöä osana opiskelijaelämää. Sen sijaan huumaus- ja lääkeainekokeiluihin suhtauduttiin hyvin kielteisesti, sillä vain neljä prosenttia piti niitä hyväksyttävinä. Päihtymiseen yliopiston järjestämissä vapaa-ajan tilaisuuksissa suhtauduttiin kaksijakoisesti siten, että alle 20-vuotiaat sekä yli 30-vuotiaat suhtautuivat päihtymiseen kielteisemmin kuin 21-29-vuotiaat, joista noin puolet sallisivat niin opiskelijan kuin henkilökuntaan kuuluvan päihtymisen. Kaikista vastaajista 44 prosenttia oli sitä mieltä, että päihteitä ei käytetä liikaa opiskelijatapahtumissa, kun taas 38 prosenttia pitää nykyistä käyttöä liiallisena.

Ennaltaehkäisevä toiminta

Yliopiston rooli

Jyväskylän yliopisto edistää hyvinvoivaa opiskeluympäristöä ja opiskelijoiden vastuullista suhtautumista päihteiden käyttöön. Päihdeohjelmasta tiedotetaan opiskelijoille joka syyslukukausi, uusille opiskelijoille opintojen aloitusviikolla alkuorientaatioissa sekä soveltuvin osin esimerkiksi harjoittelujaksojen yhteydessä ja HYVY001-kurssilla.

Toiminnan organisointi

Yliopistossa toimii opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä, jonka jäsenistö koostuu opetushenkilökunnasta, opiskelijoista, YTHS:n edustajasta, päihdeyhdyshenkilöstä ja muista asiantuntijajäsenistä. Työryhmän tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu, yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja muiden hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittely. 

Opiskelijoiden ohjaus

Jokaisella opiskelijalla on opintojen alkuvaiheessa nimetty opettajatutor tai hops-ohjaaja. Opettajatutor tukee opiskelijan opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteiden käyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä. Yliopisto huolehtii riittävästä koulutuksesta ja tuesta, jotta opintojen ohjaajat kykenevät toimimaan tällaisissa tilanteissa.

Jyväskylän yliopiston jokaisella laitoksella toimii hyvis eli hyvinvointineuvoja. Opiskelija voi halutessaan hakea tukea ja keskusteluapua päihteisiin liittyvissä asioissa oman laitoksensa hyvinvointineuvojalta.

Opiskelijatutortoiminta

Opintojen alkaessa jokaiselle opiskelijalle nimetään opiskelijatutor. Opiskelijatutorit opastavat, ohjaavat ja tukevat opiskelijaa uudessa elämänvaiheessa. He ovat oppiaineiden valitsemia vertaisohjaajia, jotka ylioppilaskunta kouluttaa tehtävään. Tutorkoulutuksissa käsitellään vastuullista päihteiden käyttöä. Opiskelijatutoreiden järjestämissä tilaisuuksissa tulee ottaa huomioon, että kaikki opiskelijat eivät käytä päihteitä.

YTHS:n rooli

YTHS:n työntekijät jakavat tietoa päihteiden käytön vaikutuksista opiskelijoiden terveyteen ja sosiaaliseen elämään sekä vastaanottotyön (terveystarkastukset, sairasvastaanotto) että www-sivujensa, lehtiartikkeleiden ja erilaisten kampanjoiden kautta. Käytännön yhteistyötä yliopiston ja ylioppilaskunnan kanssa organisoidaan moniammatillisessa YTHS:n terveystyöryhmässä sekä hyvis-toiminnassa.

Tietoa korkeakouluopiskelijoiden päihteidenkäytöstä kerätään valtakunnallisella opiskelijoiden terveyskyselyllä neljän vuoden välein. YTHS antaa tiedekunnille palautteen opiskelijakyselyn tuloksista. Lisäksi YTHS antaa yliopistolle palautetta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden päihdekäytöstä ja hyvinvoinnista Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) tulosten perusteella.

YTHS on tuottanut Elämäntapaliiton kanssa korkeakouluopiskelijoille materiaalia, kuten juomapäiväkirja, Bileopas ja Sosiaalisen vastuun testi, joiden tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa päihteiden terveysvaikutuksista ja hallitusta päihteiden käytöstä. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettua materiaalia on saatavilla myös yliopiston opiskelijoiden hyvinvointityöryhmän kautta.

Ainejärjestöjen rooli

Opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä käy ainejärjestöjen edustajien kanssa keskustelua päihdekulttuurista yliopiston opiskelijatoiminnassa. Yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa voidaan sopia yliopiston toimintaympäristöön sopivista vastuullista päihdekulttuuria tukevista toimintatavoista ja reagoidaan ilmenneisiin ongelmakohtiin.

Päihdeongelman tunnistaminen

Yliopiston rooli

Päihteiden liikakäyttö saattaa ilmetä opiskelijalla

  • yllättävinä ja toistuvina poissaoloina
  • myöhästelyinä
  • opintosuoritusten heikentymisenä
  • opettajan tai muiden opiskelijoiden välttelynä
  • epämääräisenä selittelynä
  • häiritsevänä käyttäytymisenä opiskelijaryhmissä
  • päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä.

Jos henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia otetaan puheeksi opiskelijan kanssa. (katso luku 4.1).

YTHS:n rooli

YTHS:n työntekijät pyrkivät tunnistamaan päihteiden riskikäyttäjiä terveystarkastuksissa ja vastaanottokäynneillä.  Opiskelijoiden terveydentilaa ja päihteidenkäyttöä kartoitetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijalle suunnatulla sähköisellä terveyskyselyllä, joka sisältää AUDIT-testin sekä kysymyksen huumeiden käytöstä. Opiskelija, joka saa AUDIT-testistä yli 10 pistettä tai on käyttänyt huumeita, kutsutaan terveydenhoitajan luokse terveystapaamiseen, jossa päihteidenkäyttöä ja elämäntilannetta sekä terveydentilaa kartoitetaan laajemmin. Tapaamiseen sisältyy puheeksiotto seurantakäynteineen (katso luku 4.1). Mikäli hoidontarve on tätä mini-interventiota suurempi, hoidontarvetta arvioidaan ja suunnitellaan joko yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla.

Opiskelijoiden ja ainejärjestöjen rooli

Opiskelijat ja ainejärjestöt ovat avainasemassa opiskelijatovereiden päihdeongelmien tunnistamisessa. Todennäköisesti opiskelijatoverit havaitsevat muita tahoja helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia.

Yliopiston ja ainejärjestöjen on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista päihdeongelmien puheeksiottamisessa. Toimintatapojen kehittämiseen saa tukea hyvinvointityöryhmältä.

Päihdeongelmaan puuttuminen

 Mahdollisimman varhainen puuttuminen opiskelijan ongelmalliseen päihteiden käyttöön on ensisijaista, kun huoli herää. Mitä varhaisemmin päihteiden käyttö otetaan puheeksi, sitä helpompi on ehkäistä ongelman vaikeutumista.

Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen tietyin perustein. Yliopistolain 43 d § sisältämät edellytykset (katso luku 4.3) huumausainetestauksen osalta tulee selvittää kussakin tapauksessa erikseen.

Puheeksiotto

Opetus- ja ohjaushenkilökunnan tekemä puheeksiotto

Jos opetus- tai ohjaushenkilökunnalla herää huoli opiskelijan päihteiden käytöstä, asia on syytä ottaa puheeksi välittömästi hänen kanssaan. Puheeksiottajana voi toimia myös toinen opiskelija. Päihteiden käytön puheeksiottoon tarjotaan tukea.

Puheeksiotto on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu, jossa päihdeongelman arkaluontoisuus on otettava huomioon. Puheeksiotto tehdään aina kahden kesken. Opiskelijan päihteiden käytöstä ei saa keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan päihteiden käytöstä ja sen vaikutuksista hänen opintoihinsa ja hyvinvointiinsa. Keskustelu itsessään toimii varhaisena puuttumisena, mutta tilanne on syytä arvioida uudelleen esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua. Puheeksiotossa opiskelijalle voidaan myös suositella yhteydenottoa YTHS:n lääkäriin kokonaistilanteen arviointia varten. Mikäli päihdekäyttö haittaa opiskelijan opintoja, suositellaan hoitoonohjausta (katso luku 5). Päihdeyhdyshenkilöltä saa neuvoja ja tukea puheeksioton toteuttamiseen.

Puuttumisen tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijaa opinnoissaan. Kaikissa yhteyksissä pidetään huolta, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Keskustelut opiskelijan päihteiden käytöstä ovat luottamuksellisia.

Päihdeyhdyshenkilö

Opetus- ja ohjaushenkilökunta tai opiskelija voivat ottaa yhteyttä yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöön, mikäli opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja he toivovat neuvoja ja tukea siihen, miten ottaa päihdeongelma puheeksi. Päihdeyhdyshenkilö on osa opiskelijoiden hyvinvointityöryhmää.

Päihdeyhdyshenkilö kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista (liite 1). Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä. Lisäksi päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on huolehtia opiskelijan kuulemisesta ennen huumetestausta sekä koordinoida/organisoida huumausainetestaus. Päihdeyhdyshenkilö myös koordinoi ja osallistuu yliopiston edustajana hoitoonohjausneuvotteluun (katso luku 5.1).

YTHS:n rooli

YTHS:n terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi) kartoittaa opiskelijan päihteiden käytön, päihdehistorian, somaattisen ja psyykkisen tilan havaitessaan tai epäillessään opiskelijan kärsivän päihteiden liikakäytöstä.  Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan sellaiselle YTHS:n työntekijälle, jolla on kokemusta päihdepotilaan hoidontarpeen arvioinnista. Yleensä arviointi tapahtuu yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu useimmiten joko YTHS:ssä terveydenhoitajan, yleislääkärin tai psykologin vastaanotolla. Muita jatkohoito mahdollisuuksia tarjoavat Jyväskylän kaupungin Nuorisoasema ja Sovatek.

YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia, eikä niistä välitetä mitään tietoa opetushenkilökunnalle, mikäli opiskelija on hakeutunut hoitoon tai arvioon omatoimisesti.

Mikäli opiskelijan päihdeongelma havaitaan muualla kuin terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla, esimerkiksi opetustilanteessa, YTHS:n yleislääkäri osallistuu opiskelijan hoitoonohjausneuvotteluun yliopiston päihdeyhdyshenkilön kutsusta. Neuvottelun jälkeen yleislääkäri tekee hoidontarpeen arvioinnin joko itsenäisesti tai muita ammattihenkilöitä (psykologi, psykiatrian erikoislääkäri) konsultoiden. 

Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen rooli

Jos opiskelukaverin päihteiden käyttö herättää huolta, se tulisi ottaa puheeksi hänen kanssaan mahdollisimman pian. Tärkeää puheeksiotossa on antaa palautetta opiskelukaverille siitä, että hänen päihteiden käyttönsä on herättänyt huolta. Neuvoa, tukea ja apua puheeksiottoa varten voi kysyä päihdeyhdyshenkilöltä tai ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä ilman, että opiskelukaverin henkilöllisyys paljastuu. Suositeltavaa on neuvoa opiskelukaverin ottamaan yhteyttä YTHS:ään tarkempaa tilannearviointia varten.

Järjestön toiminnassa havaittu opiskelijan ongelmallinen päihteiden käyttö tulee ottaa puheeksi opiskelijajärjestön hallituksen edustajan toimesta kahdenkeskisessä keskustelussa. Harkintansa mukaan edustaja voi tuoda tilanteen esille muulle hallitukselle anonyymisti. Tarvittaessa edustaja voi kannustaa opiskelijaa hakeutumaan YTHS:n tilannearvioon. Jos ongelmakäyttäytyminen jatkuu voi opiskelijajärjestön hallitus antaa opiskelijalle huomautuksen tai porttikiellon opiskelijajärjestöjen tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

Opetustilanteesta poistaminen

Yliopistolain 45 §:n mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Mikäli opetustilanteesta tai tilaisuudesta poistaminen on johtunut päihteiden käytöstä, suositellaan, että sen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen asia otetaan puheeksi. Opetuksesta poistamiset kirjataan (liite 1) ja toimitetaan päihdeyhdyshenkilölle.

Jos opiskelija kokee tulleensa poistetuksi opetuksesta väärin perustein, hän voi toimittaa todistuksen päihteettömyydestään. Erimielisyystilanteissa opiskelijaa ohjeistetaan toimittamaan joko alkometritulos ja/tai huumetestitulos kyseisen poistamisen suorittaneelle henkilölle. Todistuksen saamiseksi opiskelija voi hakeutua YTHS:n puoleen. 

Huumausainetestaus

Todistusta huumausainetestistä voidaan vaatia kaikkien alojen yliopisto-opiskelijoilta, ei vain niiltä, joita koskee SORA-lainsäädännön soveltuvuusarviointi. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista (yliopistolaki 43 d §).

Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen

  1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä,
  2. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä

tai

   3. merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain

(373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä (yliopistolaki 43 d §).

 

Huumetestausta varten opettaja tai harjoittelun ohjaaja täyttää liitteenä 3 olevan lomakkeen ensimmäisen sivun ja toimittaa sen yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle. Opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestauksen perusteista ennen testiin ohjaamista. Kuuleminen merkitään lomakkeeseen ja opiskelija allekirjoittaa sen. Päihdeyhdyshenkilö osoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön (yleensä YTHS:n henkilökuntaan kuuluvan), joka antaa tarvittavan todistuksen. Todistus on toimitettava päihdeyhdyshenkilölle kohtuullisessa ajassa, joksi yleensä määrätään 3- 5 päivää.

Yliopisto vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. On suositeltavaa, että päihdeyhdyshenkilö tiedottaa YTHS:n yksikköä heti, kun opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Veri- tai virtsanäyte annetaan valvotuissa, kontrolloiduissa olosuhteissa noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta työpaikan huumetestauksesta. Testituloksen tulkitsee yliopistosta riippumaton terveydenhuollon yksikkö. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Yliopistolain 43 d §:n edellyttämästä huumausainetestauksesta kieltäytyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin (katso luku 6). 

Hoitoonohjaus

Hoitoonohjausneuvottelu

Mikäli päihteiden käyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai yleistä turvallisuutta, päihdeyhdyshenkilö järjestää hoitoonohjausneuvottelun. Hoitoonohjausneuvottelua varten kerätään tarvittavat taustatiedot, ja osallistujille lähetetään kirjallinen kutsu, joka sisältää tiedon osallistujista ja neuvottelun tavoitteesta.

Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) YTHS:n edustaja, 3) yliopiston edustaja tai edustajat sekä 4) tarvittaessa opiskelijan tukihenkilö. Neuvottelun puheenjohtajana toimii YTHS:n edustaja. On suositeltavaa, että hoitoonohjauksen nopeuttamiseksi opiskelija ottaisi itse yhteyttä YTHS:ään tilannekartoitusta sekä hoidonsuunnittelua varten jo ennen neuvottelua. Käynnin tai käyntien sisältö on luottamuksellinen, eikä läpikäytyjä asioita käsitellä hoitoonohjausneuvottelussa ilman opiskelijan suostumusta.

Hoitositoumus

Hoitoonohjausneuvottelussa tehdään kirjallinen hoitositoumus (liite 2) ja sovitaan jatkosuunnitelmista sekä seurantapalaverista tilanteen uudelleen arvioimiseksi. Hoitositoumuksen toteutumista arvioidaan seurantapalaverissa. Mikäli opiskelija jättää hoitositoumuksen aikana saapumatta sovitulle hoitokerralle, hoitava taho ilmoittaa päihdeyhdyshenkilölle hoitositoumuksesta poikkeamisesta. Hoitositoumuksen rikkomistapauksissa järjestetään erillinen keskustelutilaisuus, jossa arvioidaan opintojen suorittamista ja mahdollisia seurauksia, jotka määräytyvät opiskelijan opiskelualan mukaan (ks. luku 6).

Hoitovaihtoehdot

Hoitomuotoja voivat olla avohoidossa Jyväskylän kaupungin Nuorisoasema ja Sovatek, YTHS, yksilöpsykoterapia tai käynnit päihdealaan perehtyneen lääkärin tai psykoterapeutin vastaanotolla yksityissektorilla. Tarvetta opiskelijan KELA-rahoitteiseen yksilöpsykoterapiaan voidaan arvioida YTHS:n psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Mikäli on tarvetta laitoskuntoutusjaksolle, rahoitusta järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Laitoskuntoutusjakson ajaksi opiskelijan on mahdollista saada KELAn kuntoutusrahaa.

Opiskeluihin palaaminen

Jos opiskelija on ollut päihdeongelman vuoksi pois opinnoista esimerkiksi pitkällä sairauslomalla tai kuntoutusjaksolla, opinnoista pidätettynä tai määräaikaisesti erotettuna, on opintojen jatkamista erityisesti tuettava. Palaava tarvitsee mahdollisesti erityistä tukea ja opintojen räätälöintiä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään opinto-ohjaajan tai opettajatutorin tai hoitoonohjauskeskusteluun osallistuneiden kesken, jossa sovitaan tarvittavista tukimuodoista, tehdään opiskelusuunnitelma sekä päätetään miten suunnitelman toteutumista seurataan ja kuinka toimitaan, jos opinnot eivät etene suunnitelmien mukaan. 

Päihdeongelma ja seuraamukset

Yliopistolain 45 §:n mukaan yliopisto voi käyttää seuraavia kurinpidollisia toimenpiteitä: poistaa opiskelijan opetustilanteesta, evätä oikeuden osallistua opetukseen kolmeksi päiväksi, antaa kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan määräajaksi. Yliopisto voi myös peruuttaa opiskeluoikeuden SORA-lainsäädännön tarkoittamissa tilanteissa.

Opiskelutilanteesta poistaminen

Mikäli opiskelija joudutaan poistamaan opetuksesta päihteiden käytön vuoksi, otetaan asia mahdollisimman pian puheeksi opiskelijan kanssa. Asiasta tehdään päihdehaittailmoitus päihdeyhdyshenkilölle, joka järjestää tarvittaessa hoitoonohjausneuvottelun.

Opiskelusta pidättäminen

Yliopistolain 45 § mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä, kieltäytyy huumausainetestistä tai on käyttänyt huumausaineita (yliopistolaki 45 §). Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori. Jos opiskelijan teko on vakava tai epäasiallinen käytös jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, opiskelija voidaan erottaa yliopistosta enintään vuodeksi. Päätöksen tekee yliopiston hallitus.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden yliopistolain 43 a §:n mukaan, jos:

  1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai
  2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
  3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi; tai
  4. opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos), jos opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen Jyväskylän yliopistossa koskee tutkintoja, joiden pääaineena on psykologia tai sosiaalityö sekä kaikkia opettajankoulutuksen opintoja ja psykoterapeuttikoulutusta.

Kaikissa tapauksissa ennen peruutuspäätöksen tekemistä yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Päätökseen opinto-oikeuden peruuttamisesta tekee yliopiston hallitus.

Opiskeluoikeus voidaan laissa säädetyin edellytyksin palauttaa. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että hakija osoittaa terveydentilaansa tai toimintakykynsä liittyvin lausunnon, että opiskeluoikeuden peruuttamiseen aiheutuneet syyt ovat poistuneet. Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee yliopiston hallitus. Yliopistolla on velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) tieto sen toimialaan kuuluvien koulutusalojen osalta opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen.

Päihteiden käyttö kansainvälisen opintojakson aikana

Päihteiden käyttöä kansainvälisen opintojakson aikana määrittelevät vastaanottavan oppilaitoksen säännöt sekä eri kohdemaiden lait ja asetukset. Päihteiden käytön vaikuttaessa opintojen suorittamiseen tai vaarantaessa opiskelijan terveyden, vastaanottava oppilaitos tai harjoittelupaikka ottaa yhteyttä kotiyliopistoon. Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö / kansainväliset palvelut ohjaa opiskelijan palaamaan kotimaahan. Kotimaassa opiskelija ohjataan hoitoonohjausneuvotteluun.

Arkaluonteisen tiedon käsittely ja luottamuksellisuus

Henkilötietolain mukaan henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaava tieto, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi. Arkaluonteisia tietoja ovat mm. ne henkilötiedot, jotka koskevat terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia.

Näitä tietoja ei saa käsitellä - kerätä, tallentaa, järjestää, käyttää, luovuttaa, säilyttää, muuttaa, yhdistää, poistaa, tuhota - ilman laissa säädettyä tai henkilön itsensä antamaa lupaa. Yliopistoilla on lakiin perustuva oikeus opiskelijoiden henkilötietojen ja myös arkaluonteisten tietojen käsittelyyn sille laissa säädetyn tehtävän tai velvoitteen toteuttamiseksi. (Henkilötietolaki 3-8 ja 11-12 §)

Yliopistolain 45 b §:ssä rajataan opiskelijan terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyyn oikeutettujen piiriksi yliopistoissa vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka jotka antavat lausuntoja näistä asioista. Yliopisto määrittelee tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Arkaluonteiset tiedot säilytetään erillään muista henkilötiedoista. Ne poistetaan rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Yliopiston henkilöstöön kuuluva, joka on työssään saanut tietää jotakin opiskelijan ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa sivulliselle ilmaista saamiaan tietoja (henkilötietolaki 33 §).

Kaikki opiskelijan päihteiden käyttöön liittyvät selvittelyt, keskustelut ja neuvottelut ovat luottamuksellisia, eikä niiden sisältöä saa luovuttaa sivullisille. Terveydenhuoltohenkilökunnalla on ammattinsa perusteella vaitiolovelvollisuus asiakkaidensa terveys- ja muista tiedoista. Yliopistolain 90 a §:ssä säädetään poikkeuksia salassapitosäännöksiin. Siinä tietojen antaminen rajoitetaan opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskeviin ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin. Tietoja voidaan antaa seuraaville henkilöille ja niiden käyttötarkoitus määritellään seuraavasti:

  1. yliopiston rehtorille ja yliopiston turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;
  2. opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;
  3. opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;
  4. harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä
  5. poliisille ja yliopiston edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.

Lähteet

 Kunttu, K. ja  Pesonen, T. (2013) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Helsinki:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

Päihdeasenteita ja käyttöä kartoittava kysely Jyväskylän yliopiston opiskelijoille 2015.

Yliopistolaki 954/2011, yliopistoasetus 770/2009 ja henkilötietolaki 523/1999 ja niiden  muutokset.

Liitteet

(Liite 1: Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia
Liite 2: Hoitositoumus
Liite 3: Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle. Opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskeva todistus)

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , , ,