Tutkintosääntö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Voimassa 1.8.2015 alkaen. Opetussuunnitelmia koskevat säädökset (31 §) astuvat voimaan lukuvuoden 2017–2018 opetussuunnitelmista alkaen. Oikaisumenettelyä (luku 10) koskevat säädökset astuvat voimaan 1.1.2016. Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 16.3.2015. Muutos 7 §:ään 14.6.2016 hallituksen kokouksessa.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ                      

 

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 16.3.2015 hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön, jota sovelletaan Jyväskylän yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Jyväskylän yliopiston johtosäännössä määrätty.

In English

SISÄLLYSLUETTELO         

1 § Tutkintosäännön soveltamisala
2 § Koulutuksen johtaminen

1 KOULUTUSVASTUU JA TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
3 § Yliopiston koulutusvastuut
4 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen
5 § Tutkintoon johtavan ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen
6 § Yhteiset tutkinto-ohjelmat
7 § Yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrät

2 PERUSTUTKINTOKOULUTUS
8 § Valintaperusteet alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin
9 § Opiskeluoikeuden myöntäminen
10 § Siirtyminen samantasoisesta ohjelmasta toiseen
11 § Opettajan pedagogiset opinnot
12 § Sivuaineiden opiskeluoikeudet
13 § Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen
14 § Opiskeluoikeuden menettäminen
15 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen
16 § Vapaaehtoinen opiskeluoikeudesta luopuminen

3 JATKOTUTKINTOKOULUTUS
17 § Valintaperusteet tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin opintoihin ja opiskeluoikeuden myöntäminen
18 § Jatko-opiskelijan ohjaus
19 § Jatko-opiskelijoiden opiskeluoikeuden passivointi
20 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu
21 § Lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen
22 § Väitöstutkimuksen esitarkastaminen
23 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen
24 § Väitöstilaisuuden kieli
25 § Väitöskirjan arvostelu

4 YLIOPISTON MUU OPETUS
26 § Avoin yliopisto-opetus
27 § Erilliset opinnot
28 § Täydennyskoulutus

5 OPISKELU
29 § Opiskelijan ilmoittautuminen
30 § Lukuvuoden aikataulutus
31 § Opetussuunnitelma
32 § Opetuksen järjestäminen
33 § Opintoihin sisältyvä työharjoittelu
34 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus
35 § HOPS-ohjaus
36 § Opintojen etenemisen seuranta
37 § Opintosuoritukset
38 § Suoritusmahdollisuudet
39 § Yleiset tentit
40 § eTentti
41 § Opintojen vanhentuminen

42 § Opetus- ja tutkintokieli ja opintosuorituksen kieli
43 § Kypsyysnäyte
44 § Kypsyysnäytteen arviointi
45 § Esteettömyys

6 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT
46 § Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat
47 § Opintokokonaisuuksien arvostelu
48 § Opintosuoritusten tulosten julkistaminen ja rekisteröinti
49 § Opintosuorituksista saatava palaute
50 § Syventävien opintojen tutkielman tarkastaminen ja arvostelu sekä arvostelun raukeaminen
51 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

7 LAATU JA LAADUNHALLINTA
52 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa
53 § Opetusta, koulutusta ja oppimista koskeva palaute

8 VILPPI OPINNOISSA
54 § Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa

9 TODISTUKSET
55 § Tutkinnoista annettavat todistukset

10 OIKAISUMENETTELYT
56 § Yliopistolle osoitetut oikaisuvaatimukset
57 § Yliopiston muutoksenhakulautakunta
58 § Valintapäätöksen oikaisumenettely
59 § Opiskeluoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely
60 § Syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely
61 § Muiden opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisumenettely
62 § Pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintaa koskeva oikaisumenettely
63 § Muutoksenhaku

11 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

 


1 § Tutkintosäännön soveltamisala


Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena, täydennyskoulutuksena ja tilauskoulutuksena sekä erikoistumiskoulutuksena järjestettäviin opintoihin.

Rehtori, tiedekunta ja erillislaitos voivat antaa tätä tutkintosääntöä tarkentavia määräyksiä toimivaltaansa kuuluvista asioista.


2 § Koulutuksen johtaminen


Koulutuksen johtamisjärjestelmä rakentuu Jyväskylän yliopiston johtosäännössä ja tässä tutkintosäännössä määritellyistä vastuista.

Koulutustoimintaa johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla sekä muissa opetusta antavissa yksiköissä. Rehtori päättää yliopistotasoisista koulutusta koskevista linjauksista.  Yliopistossa on koulutusneuvosto, joka toimii rehtorin tukena sekä seuraa ja valvoo yliopiston strategian toteutumista.



1 KOULUTUSVASTUU JA TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS


3 § Yliopiston koulutusvastuut


Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa.  Hallitus tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta ja ottaa kantaa koulutusvastuun muuttamista koskeviin esityksiin.


4 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen


Jyväskylän yliopiston antama tutkintoon johtava koulutus järjestetään kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavina ohjelmina.

Lisensiaatin tutkinto voidaan tehdä osana tohtorin tutkintoon johtavaa ohjelmaa tai poikkeustapauksessa omana ohjelmana.


5 § Tutkintoon johtavan ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen


Rehtori päättää tiedekuntaa kuultuaan tutkintoon johtavan ohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta silloin, kun perustaminen tai lakkauttaminen ei muuta yliopiston koulutusvastuuta.

Jos tutkintoon johtava ohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Siirtymäkauden pituudesta ja järjestelyistä päättää rehtori.


6 § Yhteiset tutkinto-ohjelmat


Rehtori päättää kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävien yhteisten tutkinto-ohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niitä koskevista yleisistä määräyksistä. Yhteisistä tutkinto-ohjelmista sovitaan erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa.

7 § Yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrät

Hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä tiedekunnittain ja ohjausalakohtaisesti. Rehtori päättää aloituspaikkojen jakautumisesta eri hakukohteisiin tiedekuntaneuvoston esityksestä.



2 PERUSTUTKINTOKOULUTUS


8 § Valintaperusteet alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin


Opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolain 36 ja 38 §:ssä.

Rehtori päättää koulutusneuvoston esityksestä opiskelijavalintojen yleisistä perusteista.

Tiedekuntaneuvosto päättää opiskelijavalinnan yksityiskohtaisista valintaperusteista.

Dekaani ottaa opiskelijat tiedekuntaan.

 

9 § Opiskeluoikeuden myöntäminen 


Valittaessa uusia opiskelijoita suorittamaan perustutkintoa opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat valitaan kandidaatin ja /tai maisterin tutkintoon johtavaan ohjelmaan.


10 § Siirtyminen samantasoisesta ohjelmasta toiseen


Rehtori päättää yliopiston yleisistä linjauksista.

Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa ohjel-maa tiedekunnan sisällä sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan tai toisen kotimaisen yliopiston opiskelija voi siirtyä suorittamaan samantasoista tutkintoa tiedekuntaan.

Dekaani myöntää opiskelijalle oikeuden siirtyä samantasoisesta ohjelmasta toiseen tiedekuntaneuvoston päättämien periaatteiden mukaisesti.


11 § Opettajan pedagogiset opinnot


Kasvatustieteiden tiedekunta vastaa niiden pedagogisten opintojen sisällöistä, jotka tuottavat opettajan kelpoisuuden.

Rehtori päättää pedagogisten opintojen suoritusoikeuksien jakautumisesta tiedekunnille ja ohjelmille.


12 § Sivuaineiden opiskeluoikeudet


Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta sellaisia sivuaineita, joihin valittaessa käytetään valinta- tai soveltuvuuskoetta tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineiden opiskeluoikeutta.

Silloin kun sivuaineiden opiskeluoikeuksien määrä on rajoitettu, tiedekuntaneuvosto päättää sivuaineopintojen suoritusoikeuden hakumenettelystä ja myöntämisperusteista.

Sivuaineopetusta voidaan järjestää myös ohjelmien välisenä yhteistyönä sekä erikseen tietyille ohjelmille soveltuvina sivuainekokonaisuuksina.

 

13 § Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen


Tutkinnonsuoritusoikeus päättyy tutkinnon suorittamiseen.

Suoritettuaan tutkinto-opiskeluoikeutensa mukaisen tutkinnon opiskelija voi suorittaa opintoja valmistumista seuraavan lukuvuoden loppuun saakka niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli.


14 § Opiskeluoikeuden menettäminen


Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija, joka on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt ilmoittautumisen yliopistoon tai joka on laiminlyönyt lukuvuosittaisen läsnä tai poissa olevaksi ilmoittautumisensa, ja opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan.

Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee dekaani.

Opiskelija, joka ei ole lukuvuosittain ilmoittautunut rehtorin määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistopalveluilta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ja maksettava uudelleenkirjaamismaksu.

Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut kaksi vuotta tai pidempi aika, yliopistopalvelut kuulee tiedekuntaa ennen päätöksen tekemistä.


15 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen


Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 a §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.


16 § Vapaaehtoinen opiskeluoikeudesta luopuminen


Opiskelija voi sitovasti luopua hänelle myönnetystä opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Ilmoitus toimitetaan kirjaamon kautta yliopistopalveluihin. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi aikaisintaan ilmoituksen saapumispäivänä eikä opiskeluoikeutta voida palauttaa.


3 JATKOTUTKINTOKOULUTUS


17 § Valintaperusteet tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin opintoihin ja opiskeluoikeuden myöntäminen


Jatko-opiskelijavalinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat rehtorin koulutusneuvoston esityksestä päättämiin jatkotutkintokoulutuksen opiskelijavalinnan yleisiin valintaperusteisiin. 

Koulutusneuvosto kuulee tutkijakoulun johtoryhmää ennen esityksen tekemistä.

Jatko-opiskeluoikeutta myönnettäessä edellytyksenä on, että jatkotutkintoa varten tehtävää opinnäytettä tullaan ohjaamaan Jyväskylän yliopistossa.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen valitulle opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai milloin siihen on erityistä syytä, yksinomaan lisensiaatin tutkintoon.  Lisensiaatin tutkinto voi sisältää erikoistumiskoulutuksen. 

 

18 § Jatko-opiskelijan ohjaus


Jokaisella jatko-opiskelijalla on oltava tiedekunnan tai laitoksen määräämä henkilökohtainen vastuullinen ohjaaja, joka on työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja jolla on tohtorin tutkinto ja riittävät tieteelliset ansiot. Ohjauksen jatkuvuuden varmistamiseksi jatko-opiskelijalle on ohjaajan vaihtuessa määrättävä uusi vastuullinen ohjaaja. Tohtorin tutkintoa suorittavalla tulee lisäksi olla tiedekunnan nimeämä seurantaryhmä.

Jokainen läsnä olevaksi ilmoittautunut jatko-opiskelija on oikeutettu saamaan tarpeellisen määrän asiantuntevaa ohjausta. Jatko-opiskelija on kuitenkin vastuussa opinnäytetyön valmistumisesta ja sen laadusta.

 

19 § Jatko-opiskelijoiden opiskeluoikeuden passivointi


Jatko-opinto-oikeuden säilyttäminen aktiivisena edellyttää, että opiskelija ilmoittautuu joka lukuvuosi läsnä tai poissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla.  Dekaani voi ohjaajan esityksestä päättää opiskelijan opiskeluoikeuden passivoinnista, jolloin opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua opiskelijaksi. Ennen päätöksen tekemistä dekaanin tulee kuulla seurantaryhmää ja opiskelijaa.

Mikäli jatko-opiskelija, jonka jatko-opiskeluoikeus on passivoitu, haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen tulee esittää ohjaajalleen hyväksyttävä suunnitelma jatko-opintojen jatkamisesta aikatauluineen sekä laatia tai päivittää ohjausasiakirja. Ohjaajan vahvistettua ohjausasiakirjan dekaani päättää opiskelijan oikeudesta ilmoittautua ja jatkaa opintojaan.

 

20 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu


Lisensiaatintutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa. Tutkimuksen tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkielman tarkastajana.
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arviointilausunto, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon.

Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista.

 

21 § Lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen


Opiskelija voi ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että lisensiaatintutkimuksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.


22 § Väitöstutkimuksen esitarkastaminen


Kun opiskelija on ohjaajaa kuultuaan päättänyt jättää väitöskirjakäsikirjoituksensa esitarkastukseen, tiedekuntaneuvosto määrää sille vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita ja joilla on riittävät tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Vähintään yhden esitarkastajan täytyy olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta.
Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastajien tulee viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta joko yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan luvan myöntämistä väitöskirjan julkiseen tarkastukseen tai sen epäämistä. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa olla ehdollinen. Tiedekunnan dekaani voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa esitarkastuksen jatkumiselle.

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin luvasta julkiseen tarkastukseen tehdään päätös.

Väittelijällä on oikeus keskeyttää esitarkastusprosessi ennen kuin tiedekuntaneuvosto käsittelee lupaa julkiseen tarkastukseen.

Mikäli väittelijälle ei myönnetä lupaa julkiseen tarkastukseen, esitarkastusmenettely päättyy.

Saatuaan luvan julkiseen tarkastukseen väittelijän on huolehdittava tiedekunnan antamien tarkentavien ohjeiden mukaisesti, että väitöskirja joko painettuna tai muulla tavalla on julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöskirjan julkista tarkastamista. Dekaani voi etukäteen tehdystä kirjallisesta hakemuksesta lyhentää nähtävillä oloaikaa vähintään viideksi päiväksi.

 

23 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen


Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjan julkiseen tarkastustilaisuuteen yhden tai useamman vastaväittäjän. Vastaväittäjän/ien tulee olla professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut, jolla on riittävät tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän/ien päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän/ien valinnasta.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustoksen. Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin.

Tiedekuntaneuvosto voi myös nimetä erityisen arviointilautakunnan, joka tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan arvioinnista.

Väitöskirjan julkinen tarkastus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria, enintään 20 minuuttia). Tämän jälkeen vastaväittäjä/t esittää huomautuksensa väitöskirjasta. Vastaväittäjän/ien loppulausunnon jälkeen muille annetaan mahdollisuus esittää väitöskirjasta omat huomautuksensa.  Väitöskirjan julkinen tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia.
Tarkemmat määräykset väitöskirjan julkisen tarkastustilaisuuden järjestelyistä annetaan tiedekunnan erillisissä ohjeissa.

 

24 § Väitöstilaisuuden kieli


Väitöstilaisuudessa käytettävän kielen määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuudessa voidaan myös käyttää useita kieliä, mikäli väittelijä ja vastaväittäjä/t siihen suostuvat.

 

25 § Väitöskirjan arvostelu


Vastaväittäjän/ien tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle yhteinen tai erilliset perustellut kirjalliset arviointilausunnot väitöskirjasta, jossa nämä esittävät myös oman esityksensä väitöskirjalle annettavasta arvosanasta tai arvolauseesta. Esityksessä tulee ottaa huomioon väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.  Mikäli tiedekuntaneuvosto on nimennyt arviointilautakunnan, se antaa tiedekuntaneuvostolle esityksen arvosanasta tai arvolauseesta.

Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava mahdollisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän/ien lausunnoista tai mahdollisen arviointilautakunnan arvosana‐ tai arvolause‐esityksestä.

Väitöskirjan ohjaaja ei saa osallistua väitöskirjan arvosteluun, joten häntä ei voida nimetä arviointilautakuntaan.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on arvostella väitöskirja.


4 YLIOPISTON MUU OPETUS


26 § Avoin yliopisto-opetus


Yliopistossa voidaan järjestää avointa yliopisto-opetusta. Avoimen yliopiston opintojen valintaperusteista päättävät avoimen yliopiston johtokunta ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtokunta.


27 § Erilliset opinnot


Tiedekunnat ja kielikeskus voivat myöntää erillisiä opiskeluoikeuksia vain sellaisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Tämä ei koske yliopistojen välisten sopimusten tai vaihto-ohjelmien perusteella myönnettäviä erillisiä opiskeluoikeuksia. Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintoja yliopistossa siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan.

Tiedekuntaneuvosto päättää erillisten opiskeluoikeuksien hakumenettelystä ja myöntöperusteista.

Dekaani tai kielikeskuksen johtaja myöntää opiskeluoikeuden.

 

28 § Täydennyskoulutus


Yliopistossa voidaan järjestää täydennyskoulutusta.

Täydennyskoulutukseen osallistuvien mahdollisista valintaperusteista päättää koulutuksesta vastaavan yksikön johtokunta tai tiedekuntaneuvosto, ellei muuta ole säädetty tai määrätty. Valintaperusteita käytettäessä osallistujat valitsee laitoksen johtaja, ellei valinnasta ole muuta säädetty tai määrätty. (johtosääntö 41 §)


5 OPISKELU


29 § Opiskelijan ilmoittautuminen



Jokaisen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava yliopistoon joko läsnä tai poissa olevaksi.
Rehtori määrää opiskelijoiden ilmoittautumisajasta ja ilmoittautumismenettelyistä.


30 § Lukuvuoden aikataulutus


Rehtori vahvistaa seuraavan lukuvuoden aikataulutuksen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.

 

31 § Opetussuunnitelma


Tiedekunnat ja opetusta järjestävät erillislaitokset päättävät ja julkaisevat yliopiston johtosäännön mukaisesti opetussuunnitelmat maaliskuun loppuun mennessä ja seuraavan lukuvuoden opetusohjelmat toukokuun loppuun mennessä. Opetussuunnitelmat ovat kerrallaan voimassa vähintään kolme vuotta, ellei lyhyempi voimassaoloaika ole poikkeuksellisista syistä välttämätön.

Jokaisesta tutkintoon johtavasta ohjelmasta tai erikoistumiskoulutuksesta laaditaan opetussuunnitelmat, joita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:
1)    koulutuksen tehtävä
2)    koulutuksen tieteelliset ja työelämäosaamistavoitteet
3)    ohjelman opetuskieli/-kielet (jos on useita opetuskieliä, tulee määritellä ensisijainen opetuskieli, joka on ohjelman tutkintokieli)
4)    tutkintorakenne opintojaksoineen sekä opintojaksojen nimet ja laajuudet
5)    opintojaksojen, -kokonaisuuksien ja tutkintojen osaamistavoitteet
6)    opintojaksokuvaukset
7)    suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja HOPS-neuvonnan järjestämisestä
8)    tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset.
9)    opintojaksojen suoritustavat ja arviointiperusteet sekä tieto siitä, kuinka suureen osuuteen opetuksesta opiskelijan on osallistuttava.

Rehtori vahvistaa yliopiston yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat ja opetuksen järjestämisen vastuutahot seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä.

Kesä- ja talvikoulujen opetussuunnitelmat hyväksytään ennen kesä- tai talvikoulun alkua.


32 § Opetuksen järjestäminen


Opetusta järjestävien yksiköiden on järjestettävä opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien ja -ohjelmien mukaisesti.

 

33 § Opintoihin sisältyvä työharjoittelu


Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus ohjattuun työharjoitteluun joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän työharjoittelun voi tehdä kotimaassa tai ulkomailla. Työharjoittelusta tulee harjoittelun ohjaajan johdolla laatia työharjoittelusopimus. Ohjaajan vastuulla on varmistaa, että osapuolet ymmärtävät harjoittelun merkityksen osana opintoja.


34 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus


Opetusta järjestävät yksiköt vastaavat, että opiskelijoille on tarjolla opintojen ohjausta ja neuvontaa opintojen kaikissa vaiheissa.

 

35 § HOPS-ohjaus


Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat laativat tutkintorakenteen mukaisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Yksiköissä tulee olla nimettynä riittävä määrä HOPS-ohjaajia.

Yksiköt vastaavat, että opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa (ml. opiskelijavaihtoon lähtevien vaihtoajan opintosuunnitelmat). Yksiköt vastaavat opiskelusuunnitelmien hyväksymisestä sekä siitä, että kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuvien opiskelijoiden vaihtokohteessa hyväksytyn opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittamat opinnot voidaan täysimääräisesti hyväksilukea opiskelijan tutkintoon.

Opiskelijalla on oikeus HOPS-ohjaukseen opintojen alussa ja sen lisäksi vähintään kerran kandidaattiopintojen aikana ja kerran maisteriopintovaiheessa sekä opiskelusuunnitelman olennaisesti muuttuessa.

 

36 § Opintojen etenemisen seuranta


Opetusta järjestävät yksiköt vastaavat, että opintojen etenemisen seuranta on järjestetty systemaattisesti. Opintojen viivästymiseen yliopistolain mukaisista tavoiteajoista tulee puuttua ohjauksen keinoin. 

 

37 § Opintosuoritukset


Opetussuunnitelmassa edellytetty osaaminen osoitetaan opintosuorituksin opetussuunni-telmassa määrätyllä tavalla. Opintosuorituksen laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta. Opintosuoritusten säilyttämisessä noudatetaan arkistonmuodostussuunnitelmaa.


38 § Suoritusmahdollisuudet


Opintosuorituksia voivat tehdä vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat, joilla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus, ja avoimia yliopisto-opintoja tai erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat, joilla on voimassa oleva opiskeluoikeus ko. opintoihin. Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava suoritusmahdollisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava suoritusmahdollisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Opiskelijalla on oikeus yrittää hyväksytyn opintojaksosuorituksen arvosanan korottamista vuoden sisällä ensimmäiseen suoritukseen osallistumisesta ja enintään kahdesti ellei kysymys ole opintojen jatkamiselle välttämättömästä arvosanan korottamisesta. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia.

Opintosuoritukseen osallistuvan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä.


39 § Yleiset tentit


Opetusta antava yksikkö voi järjestää yleisiä tenttejä. Opetusta antava yksikkö päättää yleisten tenttien ajankohdista sekä siitä, mitä opintojaksoja kussakin yleisessä tentissä voi suorittaa.

Yleisen tentin kesto on neljä tuntia.

Yleiseen tenttitilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen tenttiä lukuun ottamatta avoimen yliopiston tenttejä, joihin on ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettyihin yleisiin tentteihin voidaan edellyttää ilmoittautumista edellä mainittua aikaa varhaisemmin.

Yksilöllisiä järjestelyjä tarvitessaan opiskelijan on pyydettävä niitä tenttiin ilmoittautuessaan.

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan puoli tuntia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä.

Tenttitilaisuuksien järjestäjien tulee huolehtia siitä, että kuhunkin tenttitilaan määrätään riittävästi valvojia. Valvojille tulee saattaa tiedoksi valvojan vastuut.

 

40 § eTentti


Sähköisen eTentti-järjestelmän tenttiä valvotaan tallentavalla kamera- ja äänivalvonnalla.

Sähköisen eTentti-järjestelmän tenttiin osallistuneella on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. Jos henkilöllisyyttä ei tällä tavalla osoiteta, opiskelijan suoritus voidaan hylätä.

Rehtori antaa ohjeet sähköisestä tenttimisestä.


41 § Opintojen vanhentuminen


Opintosuoritusten vanhenemisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto lukuun ottamatta viestintä- ja kieliopintoja, joista päättää kielikeskuksen johtokunta.

42 § Opetus- ja tutkintokieli ja opintosuorituksen kieli


Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Muun kielen kuin suomen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa opintosuorituksissa opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Muiden kuin suomen kielen käyttö ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy.

Ohjelmissa, joiden opetussuunnitelman mukainen opetus- ja tutkintokieli on englannin kieli, myös tutkintoon sisältyvä tutkielma on kirjoitettava englannin kielellä.

 

43 § Kypsyysnäyte


Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa.

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, jos hän on jo osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Englanninkielisissä ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti englannin kielellä. Poikkeuksena opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen- tai ruotsinkielellä, mutta joka ei ole osoittanut kielitaitoaan em. kielissä alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvalla kypsyysnäytteellä. Tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ollut muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa joko suomen tai ruotsin kielellä, mikäli kielitaito on riittävällä tasolla, tai englannin kielellä.

 

44 § Kypsyysnäytteen arviointi


Kypsyysnäytteen sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kieliasun tarkistaa kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja. Jos opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitonsa kandidaatintutkinnossa kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä, maisteritutkinnossa kirjoitetun kypsyysnäytteen voi tarkistaa niin sisällön kuin kieliasun osalta oppiaineen edustaja.

Opiskelijan kirjoittaessa kypsyysnäytteen muulla kuin koulusivistys- tai äidinkielellään kypsyysnäytteen arvioinnissa korostuvat perehtyneisyys tutkielman alaan ja akateemisen kirjoitustyylin hallinta.

Kypsyysnäyte arvioidaan kaksiportaisella asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksyminen edellyttää, että kypsyysnäyte on hyväksytty niin sisällön kuin kieliasun puolesta.

 

45 § Esteettömyys


Yksiköt edistävät toiminnallaan opiskelun esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Rehtori päättää tarkemmin esteettömyyden edistämistä koskevista yleisistä linjauksista. (https://www.jyu.fi/hallinto/esteet/esteetonopiskelu)


6 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT

 

46 § Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat


Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5= erinomainen, 4= kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty. Tiedekuntaneuvoston tai erillislaitoksen johtokunnan päätöksellä harjoittelun sekä taitokurssien ja vastaavien kurssien arvostelussa voidaan käyttää arvosanoja hyväksytty-hylätty.

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla hylätty / tyydyttävät tiedot / hyvät tiedot.

Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa 0-5 tai niiden sanallisia vastineita tai asteikkoa kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa käytettävästä arvosteluasteikosta.

 

47 § Opintokokonaisuuksien arvostelu


Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa 0-5 tai sen sanallista vastinetta.

Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan opintojaksojen numeeristen arvosanojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun tai ylempään kokonaislukuun, jos keskiarvo on täsmälleen kahden kokonaisluvun puolivälissä.

Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu numeerista arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.

Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto, johon opintokokonaisuus on liitetty, on myönnetty.

Syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi syventävien opintojen opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana.

 

48 § Opintosuoritusten tulosten julkistaminen ja rekisteröinti


Opintosuoritusten (pl. syventävien opintojen tutkielmat, lisensiaatintutkimukset, väitöskirjat) tulokset on ilmoitettava kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta. Laitoksen johtaja voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen määräaikaan siten, että opintosuorituksen tulokset on kuitenkin ilmoitettava kuukauden kuluessa suorituksesta.

Opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.  Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään suorituksen päivämäärä.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi arvosanaltaan paras suoritus.

 

49 § Opintosuorituksista saatava palaute


Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto julkistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan.

Kuulustelijan on varmistettava, että kaikilla samaa opintosuoritusta samassa kuulustelussa suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada tieto annettujen arvosanojen jakaumasta.

 

50 § Syventävien opintojen tutkielman tarkastaminen ja arvostelu sekä arvostelun raukeaminen


Syventävien opintojen kirjallisen tutkielman voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Syventävien opintojen tutkielmat ovat julkisia opinnäytteitä. Syventävien opintojen tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Ohjaajan tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut.

Dekaani määrää syventävien opintojen tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Toinen tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja.

Tarkastajat tulee määrätä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija on jättänyt tutkielman lopullisen version tarkastukseen dekaanin määräämällä tavalla.

Tutkielman tarkastajat kirjoittavat yhteisen tai erilliset lausunnot, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon.

Tarkastajien on annettava lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

Tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta ennen tutkielman hyväksymistä ja arvostelusta päättämistä. Tutkielman arvioinnista lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös.

Tutkielman tekijällä on oikeus keskeyttää tutkielman tarkastus ennen tutkielman arvostelusta päättämistä. Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran. Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin asiasta antaa opinnäytteen ohjaaja. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

Dekaanin tehtävänä on arvostella syventävien opintojen tutkielmat tarkastajien lausunnon perusteella.

 

51 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen


Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muuten hankittua osaamista. Opintojen ja muuten hankitun osaamisen hyväksilukemisen täytyy aina perustua dokumentoituun näyttöön.

Jyväskylän yliopistossa annettavasta kandidaatin tai maisterin tutkinnosta enintään puolet tutkinnon edellyttämästä laajuudesta voidaan hyväksilukea muissa kuin suomalaisissa korkeakouluissa aiemmin suoritetuilla opinnoilla ja muuten hankitulla osaamisella. Hyväksiluettavien opintojen osuus voi olla tätä suurempi, jos ne on suoritettu muussa suomalaisessa korkeakoulussa ja pääosa näistä opinnoista voidaan sisällyttää tutkintoon. Hyväksiluetut opinnot eivät voi olla aiemmin suoritetun tutkinnon osia.

Syventävien opintojen tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla.

Rehtori antaa tarkemmat ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Niiden lisäksi dekaani ja erillislaitoksen johtaja voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää kielikeskuksen johtajan määräämä henkilö.

 

7 LAATU JA LAADUNHALLINTA

 

52 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa


Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista, myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Koulutusta järjestävät erillislaitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.

Opetusta järjestävä yksikkö seuraa koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittää opetuksen ja opiskelun laatua sekä laadunvarmistusta sekä vastaa yksikön opetuksen jatkuvasta kehit-tämisestä. Opetuksen kehittämisen tueksi jokaiseen laitokseen, tai tiedekuntaan, jos sitä ei ole jaettu laitoksiin, sekä opetusta järjestävään erillislaitokseen nimetään opetuksen kehit-tämisryhmä, jossa tulee olla opiskelijaedustus.

Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista.

Opiskelija vastaa opiskelustaan ja opintojensa etenemisestä.

 

53 § Opetusta, koulutusta ja oppimista koskeva palaute


Opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta ja muilta tahoilta. Rehtori antaa ohjeet opiskelijapalautteen keräämisestä ja käsittelystä.
Kerättyä palautetta tulee hyödyntää opetuksen, ohjauksen ja koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.


8 VILPPI OPINNOISSA


54 § Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa


Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen.
Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilasta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tentin jälkeen.

Jos tentissä oleville opiskelijoille on aiheutunut häiriöstä merkittävää haittaa, tentin aikaa on pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla.

Rehtori antaaerilliset ohjeet tarkemmista toimenpiteistä vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa ja vilpin ja plagioinnin käsittelemiseksi.

Jyväskylän yliopistossa valmistuville opinnäytteille tehdään opiskelijan luvalla alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.

9 TODISTUKSET

 

55 § Tutkinnoista annettavat todistukset


Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori päättää tutkintotodistuksia koskevista yleisistä ohjeista.

Muulla kuin suomen kielellä tutkinnon suorittaneelle annetaan suomenkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen todistus, joka sisältää englanninkielisen tutkintonimikkeen.

10 OIKAISUMENETTELYT

 

56 § Yliopistolle osoitetut oikaisuvaatimukset


Kaikki muut paitsi suoraan opettajalle osoitetut oikaisuvaatimukset toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.


57 § Yliopiston muutoksenhakulautakunta


Yliopistossa on yksi keskitetty muutoksenhakulautakunta, joka käsittelee oikaisuvaatimukset. Yliopiston muutoksenhakulautakunnan asettaa neljäksi vuodeksi rehtori.

Muutoksenhakulautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija. Opiskelijajäsentä lukuun ottamatta jäsenten tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Dekaanit ja erillislaitosten johtajat nimeävät kukin oman yksikkönsä osalta ne henkilöt, jotka valmistelevat yksikköä koskevat asiat muutoksenhakulautakunnan päätettäviksi.

Muutoksenhakulautakunnan on annettava käsittelemistään asioista perusteltu kirjallinen päätös.

 

58 § Valintapäätöksen oikaisumenettely


Opiskelijavalintaan tai opetukseen osallistuvien valintaan tyytymätön asianosainen voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. 

Oikaisua on pyydettävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

 

59 § Opiskeluoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely


Opiskelija voi hakea yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

60 § Syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely


Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

 

61 § Muiden opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisumenettely


Muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Opettajan oikaisupyyntöä koskeva päätös kirjataan päivättynä suorituspapereihin tai tehdään erillinen päätös. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

62 § Pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintaa koskeva oikaisumenettely


Opiskelija voi hakea yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua pääaine- tai suuntautumisvaihtoehdon valintaa koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

63 § Muutoksenhaku


Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

 

11 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET


Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2015 ja sillä kumotaan aikaisempi Jyväskylän yliopiston hallituksen 11.3.2010 hyväksymä tutkintosääntö.

Opetussuunnitelmia koskevat säädökset (31 §) astuvat voimaan lukuvuoden 2017–2018 opetussuunnitelmista alkaen.

Oikaisumenettelyä (luku 10) koskevat säädökset astuvat voimaan 1.1.2016.

Tutkintosääntö kumoaa aikaisemman tutkintosäännön säädöksen perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeuksien passivoinnista. Mikäli aiemman säädöksen perusteella passiiviin siirretty perustutkinto-opiskelija haluaa aktivoida opiskeluoikeutensa, hänen on hyväksytettävä tiedekunnassaan laatimansa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Tutkintosääntö kumoaa jatko-opiskelijoiden seurantaan siirtämistä koskevan säädöksen ja korvaa sen jatko-opiskelijoiden opiskeluoikeuksien passivointia koskevalla säädöksellä. Seurantaan siirretyn jatko-opiskelijan on esitettävä ohjaajalleen hyväksyttävä suunnitelma jatko-opintojen etenemisestä. Ohjaajan hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelman opiskelija poistetaan seurannasta.