Menettelytapaohjeet vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa sekä vilppi- ja plagiointitapausten käsittelemiseksi

Rehtorin 13.06.2013 tekemä päätös, joka täydentää Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 54 §:ä  
In English CODE OF CONDUCT FOR PREVENTING AND DEALING WITH ACADEMIC FRAUD AND PLAGIARISM
(Appendix 1, Appendix 2, Appendix 3, Appendix 4)

Tiivistelmä (pptx)  ja  prosessikaavio (docx)

 

Liite 1. Ohjeita yliopistoyhteisön eri toimijoille vilpin ehkäisemiseksi
Liite 2. Ohjeita plagioinnin ehkäisemiseksi
Liite 3. Vastuunjakotaulukko vilppiepäilyn käsittelyssä ja vilpin seuraamuksista päätettäessä
Liite 4. Ohjeet vilpistä epäillylle opiskelijalle


Ohjeistuksen soveltamisalue

Tätä ohjeistusta sovelletaan soveltuvin osin kaikkiin Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijoihin sekä erillisiä opintoja tai opintokokonaisuuksia suorittaviin. Edelliseen ryhmään kuuluvat myös erillisin sopimuksin tilauskoulukseen otetut opiskelijat ja jälkimmäiseen ryhmään myös avoimia yliopisto-opintoja ja JOO-opintoja suorittavat sekä kansainväliset vaihto-opiskelijat. Tässä ohjeistuksessa on ohjeita niin opiskelijoille, opettajille kuin opetusta antaville yksiköille.

Ohjeistuksen painopiste on opiskeluvilpin tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Tästä syystä ohjeistuksessa painotetaan vilpin tuomittavuutta yliopiston toiminnan eettisten periaatteiden näkökulmasta, vilpin tunnistamista, opiskelijoille suunnattavan tiedotuksen ja ohjauksen tärkeyttä sekä vilppiä ehkäisevien opetusjärjestelyjen ja -menetelmien merkitystä. Lisäksi ohjeistus antaa toimenpideohjeet vilppiepäilyjen ja vilpin seuraamusten käsittelemiseksi.

Eettisen toiminnan periaatteet yliopistossa

Yliopisto on yhteisö, jossa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja jossa annetaan ylintä opetusta, joka perustuu tutkimukseen. Niiden hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden, jotka opetusministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta on julkistanut 14.11.2012, voidaan katsoa koskevan yliopistossa tehtävän tutkimuksen lisäksi myös yliopistossa annettavaa koulutusta (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, 2013, http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje). Hyvä tieteellinen käytäntö on osa siihen sitoutuneen organisaation laadunhallintaa. Jyväskylän yliopisto on yksi näiden ohjeiden noudattamiseen sitoutuneista organisaatioista. Hyvän tieteellisen käytännön toteutuminen edellyttää, että koko yliopistoyhteisö, niin henkilökunta kuin opiskelijat, sitoutuu hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa näitä periaatteita ovat tutkimusetiikan näkökulmasta erityisesti seuraavat:
• Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
• Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
• Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan.

Myös yliopiston hallituksen 25.1.2012 hyväksymissä eettisissä periaatteissa (https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/eettinentoimikunta/eettiset_ohjeet) korostetaan, että kaikilta yliopistoyhteisön jäseniltä edellytetään sitoutumista ”yliopiston perusarvoihin pohjautuviin korkeisiin eettisiin periaatteisiin.”
Perustana ovat oikeudenmukaiset ja rehelliset toimintatavat.

Opiskelijan harjoittama plagiointi tai muu vilppi opiskelussa ei loukkaa vain heidän opettajiaan ja ohjaajiaan, vaan on loukkaus koko yliopistoyhteisöä ja sen noudattamia eettisiä periaatteita kohtaan.

Yliopiston ja erityisesti jokaisen opetusta antavan yksikön tulee varmistaa, että
• opintosuunnitelmien osana opiskelijat oppivat, mitä hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattaminen tarkoittaa heidän omalla tieteenalallaan,
• opiskelijat omaksuvat ja sitoutuvat noudattamaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita,
• opiskelijat tuntevat tämän vilpin ja plagioinnin ehkäisyä koskevan ohjeistuksen keskeisen sisällön,
• opiskelijat ohjataan muutenkin ymmärtämään, mikä toiminta opiskelussa on vilpillistä ja mitä seuraamuksia vilpistä voi koitua.

Myös opiskelijalla on velvollisuus selvittää, minkälainen toiminta opiskelussa on tavoiteltavaa ja mikä vilpillistä. Jos opiskelija on epävarma, mikä toiminta on hyväksyttävää ja mikä vilpillistä, hänen on selvitettävä asia opettajansa tai ohjaajansa kanssa.

Yliopistossa suhtaudutaan ankarasti kaikkeen opiskeluvilppiin

Usko yliopiston koulutustoiminnan laadukkuudesta niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolella perustuu luottamukselle siitä, että opinnot menestyksellisesti suorittanut opiskelija on omaksunut ne tiedot ja taidot ja sen osaamisen, joka on mainittu tutkintojen ja opintosuunnitelmien osaamistavoitteiden kuvauksissa. Tutkinnon tai sen osien suorittaminen tai arviointiin vaikuttaminen vilpillisesti särkee tämän luottamuksen.

Yliopiston ja kaikkien siellä toimivien on suhtauduttava erittäin vakavasti pienimpäänkin vilppiin. Jokaisen opettajan, muun henkilökunnan jäsenen ja opiskelijan on tuotava havaitsemansa opiskeluvilppi yksiköiden edustajan tietoon. Kaikki toteen näytetyt vilppitapaukset johtavat seuraamuksiin.

Vilppi opiskelussa

Vilppi määritellään yleisesti epärehelliseksi teoksi, jonka tarkoituksena on harhauttaa toista joko omaksi hyödykseen tai toisen vahingoksi.

Opiskeluun sovellettuna vilppi on mikä tahansa sellainen epärehellinen toiminta, jonka avulla opiskelija yrittää antaa väärän kuvan joko omasta ja toisen osaamisesta pyrkimyksenä vaikuttaa opintosuorituksen hyväksymiseen ja sen arviointiin.

Vilppiä on esimerkiksi kuulustelussa lunttaaminen, toisen opiskelijan esseen tai harjoitustyön kopioiminen, mittaustuloksen tai muiden havaintojen sepittäminen tai vääristeleminen sekä kuulusteluun osallistuminen toisen puolesta. Myös oman harjoitustyön tai vastaavan antaminen toisen opiskelijan käyttöön tietäen, että tämä esittää sen omana suorituksenaan, on vilppiä. Vilppiä on myös, jos itse tekemänsä ja opintosuoritukseksi jo kerran hyväksytyn harjoitustyön tai vastaavan esittää toista opintosuoritusta varten (”itsensä plagioiminen”), ellei oman aiemman työn käyttämisestä ole erikseen sovittu opettajan kanssa tai tämä mahdollisuus on joidenkin opintosuoritusten kohdalla todettu tarkoituksenmukaiseksi ja luvalliseksi yksikön tai oppiaineen ohjeistuksessa.

Jos opintosuoritus on tehty ryhmätyönä, tämä on selvästi tuotava esille samoin kuin mahdollisuuksien mukaan se, mistä työn osasta kukin opiskelija vastaa. Opintosuoritus voidaan kuitenkin tehdä ryhmätyönä vain niissä tapauksissa, kun se on opettajan ohjeistuksen mukaan mahdollista.

Vilppi voi olla myös laissa todettu rikos, jos kyse esimerkiksi on tekijänoikeusrikkomuksesta tai -rikoksesta, opintosuoritusotteen, todistuksen tai minkä tahansa asiakirjan väärentämisestä tai kaupankäynnistä väärennöksillä. Yliopisto voi saattaa rikosepäilyt poliisin tutkittaviksi.

Plagiointi

Yksi vilpin muoto on plagiointi. Plagiointi määritellään yleisesti siten, että se on toimintaa, jossa henkilö esittää jonkun muun henkilön tuotoksen omanaan.

Plagiointi kohdistuu useimmiten kirjoitettuihin teksteihin ja siksi tämä ohjeistuskin keskittyy niitä koskevaan plagiointiin eli luvattomaan lainaamiseen. Plagioitu tuotos voi olla muutakin kuin lyhyempi tai pitempi kirjoitettu teksti. Se voi olla esimerkiksi tutkimuksen tuloksia esittävä tilastotaulukko, laboratoriotyöskentelyssä saatu mittaustulos, ohjelmakoodin osa, tutkimusidea tai -havainto, teoreettinen käsite tai määritelmä. Viimeksi mainituissa vilppitapauksissa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa puhutaan plagioinnin sijaan anastamisesta.

Plagiointia on niin suoraan kuin mukaillen (ml. kääntäminen kielestä toiseen) tehty toisen henkilön tuotoksen kopiointi lähdettä ilmoittamatta. Opiskelijan on selkeästi viitattava käyttämäänsä kirjalliseen materiaaliin, olkoon se julkaisematon tai julkaistu joko perinteisesti paperimuodossa tai internetissä. Kirjoitettaessa on käytettävä riittävän selkeätä lähdeviittausmenetelmää, jonka perusteella lukijalle selviää, mihin opiskelijan oman kirjoituksen tekstikohtaan viite osoittaa ja mikä on viitattu julkaisu tai muu materiaali ja mihin julkaisun tai materiaalin osaan (usein sivunumerot) viittaus kohdistuu.

Vaikka lähteen asianmukainen ilmoittaminen on olennaista plagioinnin välttämisessä, se ei aina yksin riitä. Jos opiskelija käyttää omassa kirjoituksessaan lähteestä otettua suoraa lainausta, lainattu kohta on osoitettava lainausmerkeillä.

Vilpillistä on myös kopioida jostakin lähteestä siinä olevia julkaisuviitteitä antaen ymmärtää, että on käyttänyt kirjallisuutta todellisuutta runsaammassa määrässä.

Opettajien tehtävänä on ohjata opiskelija akateemisen yhteisön hyviin käytänteisiin

Opettajien tehtävänä on yliopiston eettisten ohjeiden mukaisesti tukea opiskelijoiden oppimista, heidän tieteellisen ajattelutavan kehittymistä sekä puuttua vilppiin sellaista havaitessaan.

Opettajat onnistuvat parhaiten tehtävässään pitäessään huolen siitä, että he osallistuvat aktiivisesti opiskelijoidensa ohjaukseen ja osoittavat olevansa kiinnostuneita opiskelijoiden tuotoksista ja antavat niistä palautetta. Opettajien on myös kerrottava, etteivät he odota opiskelijoittensa osaavan kirjoittaa yhtä hienosti ja selväpiirteisesti kuin tieteenalan auktoriteetit, vaan ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten opiskelijat itse ymmärtävät ja jäsentävät asioita ja miten nämä taidot kehittyvät.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Asianmukaisen tieteellisen kirjoittamisen säännöt eivät kaikissa kulttuureissa ole samanlaisia, eikä kaikkialla ymmärretä tutkijan oikeuksia omaan tutkimukseensa yhtä yksilökeskeisesti kuin meillä. Opettajan ei tulisi vain tyytyä kertomaan länsimaisen tiedeyhteisön toimintatavoista, vaan niistä pitää myös keskustella opiskelijoitten kanssa

Opettajien on ylimalkaan tärkeätä pyrkiä aidosti ymmärtämään, miksi opiskelijat saattavat syyllistyä vilppiin. Tämän jälkeen keinot ehkäistä vilppiä ovat paremmat.

Muun kuin plagiointiin liittyvän vilpin osalta opiskelijan voi olettaa useimmiten jo yleisten normien perusteella tietävän, milloin hänen toimintansa on vilpillistä. Tästä huolimatta opettajien on syytä jo opiskelun alussa korostaa opiskelijoille yliopistoyhteisön eettisiä periaatteita ja tuoda esille, paitsi vilpin lyhytnäköisyys yliopisto-opiskelun tavoitteiden näkökulmasta, myös yleisesti tiedossa olevia mahdollisuuksia syyllistyä vilppiin sekä vilpin tuomittavuus. Vaikka tiedon etsiminen, löytäminen ja referointi ovat tärkeitä taitoja, opiskelijoille on korostettava, että yliopisto-opintojen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin oppia analysoimaan ja tulkitsemaan tietoja.

Myös räikeissä plagiointitapauksissa (esimerkiksi toisen henkilön tekemän opinnäytteen esittäminen omanaan) opiskelijan voi olettaa yleisten normien perusteella ymmärtävän, että hänen toimintansa on vilpillistä. Opettajien tehtävänä on kuitenkin opastaa opiskelijoita omaksumaan tieteellisen kirjoittamisen hyvät käytänteet ymmärtäen, että ne omaksutaan vasta vähitellen opintojen aikana ohjauksen ja käytännön harjoittelun avulla. Hyvien käytänteiden opettaminen täytyy kytkeä eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin, koska tieteellisen kirjoittamisen tavat jossakin määrin eroavat eri tieteenaloilla.

Ohjauksen tavoitteeksi ei kuitenkaan riitä, että opiskelija ohjeistetaan välttämään plagiointi. Opiskelija voi tästä näkökulmasta katsoen toimia hyväksytysti ilman, että hän on kuitenkaan omaksunut tieteellisen kirjoittamisen hyvät käytänteet. Joskus puhutaan plagioinnin ja hyvän tieteellisen kirjoittamisen väliin jäävästä ”harmaasta alueesta”. Opiskelija voi esimerkiksi käyttää omassa esseessään kappaletta toisesta teoksesta, kirjoittaa sen uudelleen omin sanoin omia ajatuksiaan siihen lisäämättä sekä lopuksi vielä asianmukaisesti ilmoittaa lähdeteoksensa. Jos opiskelijan essee on käytännössä koottu samalla tavoin mukailluista peräkkäin asetetuista kappaleista, hänen annikseen jää lähinnä muiden tekstien toistaminen ”omin sanoin”. Akateemisena tuotoksena opiskelijan essee ei kuitenkaan olennaisesti eroaisi siitä, jos hän olisi koostanut esseensä käyttäen kokoelmaa suoria lainauksia ja osoittanut sen sijoittamalla lainaukset asianmukaisesti lainausmerkkien sisälle. Näin kirjoitettu essee tuskin vastaa sille asetettua oppimisen yleistavoitetta eli akateemisen ajattelun ja taitojen kehittämistä. Usein tällainen toiminta osoittaa piittaamattomuutta yliopisto-opiskelun tavoitteista.

Plagiaatintunnistusohjelman käyttö

Jyväskylän yliopisto tarjoaa opettajiensa käyttöön plagiaatintunnistusohjelman, jota käytetään arvioitavaksi jätettävien tekstimuotoisten opintosuoritusten tarkistamiseen. Koska tarkistettavat työt jäävät ohjelman käyttämään tietokantaan, ohjelmiston käyttäminen suojaa myös opiskelijaa hänen oman työnsä plagioinnilta.

Plagiaatintunnistusohjelmaa on käytettävä kaikkien opinnäytteiden (kandidaatin-, syventävien opintojen ja lisensiaatintutkielmat sekä väitöskirjat) tarkistukseen. Työn ohjaaja kehottaa opiskelijaa lähettämään opinnäytteensä plagiaatintunnistusohjelman tarkistukseen viimeistään siinä vaiheessa, kun työ aiotaan jättää arvioitavaksi. Jos ohjaajia on useita, ohjaajien on keskenään sovittava, kuka vastaa siitä, että työ tarkistetaan vähintään kerran plagiaatintunnistusohjelmalla. Opinnäytteen arvioijille (väitöskirjan osalta myös esitarkastajille) on ilmoitettava, että he voivat pyynnöstä saada käyttöönsä ohjelman tuottaman raportin, jotta he voivat halutessaan käyttää raporttia apuna työn arvioinnissa.

Jyväskylän yliopisto suosittaa, että opettajat edellyttävät opiskelijoiltaan plagiaatintunnistusohjelman käyttöä mahdollisimman kattavasti myös muiden opintosuoritusdokumenttien osalta.

Opettajien on suotavaa hyödyntää mahdollisimman systemaattisesti yliopistossa käytössä olevaa plagiaatintunnistusohjelmaa ymmärtäen kuitenkin samalla sen, ettei mikään väline yksinään auta havaitsemaan kaikkia vilppitapauksia

Opiskelijan opintosuoritukseksi tarkoitetun dokumentin tarkistaminen plagiaatintunnistusohjelmalla edellyttää opiskelijan suostumuksen, koska työ tallentuu ohjelmiston tietokantaan. Kun opiskelijaa kehotetaan toimittamaan opintosuorituksensa tarkistukseen, opiskelijan on ensin hyväksyttävä sopimusteksti, jonka perusteella dokumentti voidaan toimittaa tarkistukseen.

Kun opiskelija antaa suostumuksen tarkistaa dokumenttinsa plagiaatintunnistusohjelmalla, dokumentti jää ohjelman tietokantaan. Dokumenttia käytetään sen jälkeen tarkistamaan myös muiden järjestelmää käyttävien yliopistojen tai korkeakoulujen opiskelijoiden töitä. Opiskelija voi kuitenkin tekijänoikeuksien haltijana kieltää dokumenttinsa käytön plagiaatintunnistusohjelman vertailulähteenä, jolloin opiskelijan oma työ tarkistetaan, mutta sen sisältö ei tule näkyviin muiden ohjelmalla tarkistettujen dokumenttien analyyseissä.

Mikäli opiskelija ei lainkaan anna suostumusta plagiaatintunnistusohjelman käyttöön, hänen on otettava yhteys sen käyttöön ohjeistaneeseen opettajaan sopiakseen jatkotoimista. Opiskelijoiden dokumentit, joita ei tarkisteta plagiaatintunnistusohjelmalla, on muuten tarkistettava plagioinnin varalta.

Plagiaatintunnistusohjelman antamien vertailutulosten tulkinta on opettajan tehtävä. Vaikka tarkoituksellinen plagiointi on opiskeluvilppi ja tuomittavaa, opettajan tulee harkita, kertooko yhtäläisyyksien löytyminen opiskelijan tekstin ja ohjelman tietokannasta löytyvien tekstien välillä enemmän taitamattomuudesta kuin tarkoituksellisesta vilpistä. Edellisessä tapauksessa opettaja voi käyttää ohjelman antamia vertailutuloksia pedagogisena välineenä opiskelijan ohjaamisessa. Opettajalla on oikeus rajoittaa niiden kertojen määrää, jolloin hän antaa palautetta opiskelijan kirjoittaman saman dokumentin eri versioista.

Opettajan plagiaatintunnistusohjelmasta saama opiskelijan opintosuoritusta koskeva raportti on säilytettävä vähintään vuoden ajan opintosuorituksen hyväksymisestä niissä tapauksissa, joissa vertailu opiskelijan tekstiin ei ole johtanut vilppitutkintaan. Tämä säilytysaika koskee myös opiskelijan tuottaman dokumentin esitarkastuksia. Jos raportti liittyy opintosuoritukseen, jota koskeva vilppiepäily on johtanut asian tutkintaan, raportti on liitettävä asiaa koskeviin muihin asiakirjoihin ja säilytettävä vähintään kymmenen vuotta sen jälkeen, kun vilppiepäilyn käsittely on päättynyt siitä tehtyyn ratkaisuun.

Vilppiepäilyjen käsittelyn yleiset periaatteet

Vilppiepäilyt tutkitaan aina. Vilppiepäilyä tutkittaessa on tärkeätä, että tutkinnan kaikki vaiheet ja vilpin osoittamiseen liittyvät todisteet dokumentoidaan mahdollisimman hyvin ja että opiskelijalle annetaan hallintolaissakin taattu oikeus ”antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun” (Hallintolaki 434/2003, 34 §). Kuulemisvelvollisuutta ei ole, jos asia hylätään heti perusteettomana. Opiskelijalla on kuulemistilaisuuksissa oikeus käyttää avustajaa.

Vilppiepäilyjen käsittelyn keskeinen periaate on, ettei vilpin havainnut opettaja tai muu henkilökunnan jäsen tee itse asiaa koskevaa tutkintaa, ei pyydä asian ratkaisua varten pyydettävää opiskelijan vastinetta, eikä tee päätöksiä mahdollisista seuraamuksista. Opettajan tehtäväksi jää dokumentoida mahdollisimman selkeästi se näyttö, johon vilppiepäily perustuu. Poikkeuksena on tilanne, jossa opettaja arvioi, että opiskelijan toiminta on saattanut johtua enemmän taitamattomuudesta kuin ilmeisestä pyrkimyksestä vilppiin. Tällöin opettaja voi itse päättää, ettei hän käynnistä vilppiepäilyn tutkintaa, vaan auttaa ohjauksen avulla opiskelijaa toimimaan asianmukaisesti. Opettaja ilmoittaa näissä tapauksissa opiskelijalle, miten hänen on korjattava työtään ennen sen arvostelua. Tilanteen arvioimiseksi opettaja voikin ottaa yhteyttä opiskelijaan ennen asian ilmoittamista tutkintaan.

Vilppiepäilyn tutkinnasta vastaa sen laitoksen (ml. erillis- ja palvelulaitokset) johtaja, jonka järjestämään opetukseen vilppiepäily liittyy. Mikäli laitoksen johtaja on vilpin havainnut opettaja, tutkinnan vastuu siirtyy dekaanille. Dekaani vastaa aina vilppiepäilyn tutkinnasta, jos epäily koskee tarkastukseen jätettyä syventävien opintojen tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa. Dekaani ilmoittaa kaikissa näissä opinnäytteissä havaitun vilpin aina yliopiston rehtorille. Opiskeluvilpin lisäksi näissä tapauksissa tulee myös harkittavaksi, onko opiskelijan toimintaa tutkittava myös tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisena hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena. Vastuu tästä tutkinnasta on yliopiston rehtorilla.

Vilppiepäilyjen herätessä opettajien ja muun yliopiston henkilökunnan on tapausta selvittäessään toimittava siten, ettei opiskelijan oikeusturva vaarannu.

Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla on muistettava, että hallintokielinä Suomessa ovat vain suomi ja ruotsi. Pääperiaatteena on, että asian käsittelyyn liittyvät päätökset ja muu dokumentaatio tehdään ensisijaisesti hallintokielellä. Opiskelija saa lisäksi asiakirjoista virallisen kääntäjän tekemän käännöksen. Koska kansainvälisten opiskelijoiden opetuskielenä käytetään useimmiten englannin kieltä, kyseisen kielen ymmärtäminen voidaan heiltä edellyttää, kun käytetään tulkkausta tai heille toimitetaan hallintokielellä tehtyjen asiakirjojen käännökset.

Jos vilppiepäily raukeaa, opiskelijalle on viipymättä järjestettävä uusi mahdollisuus suorittaa epäilyn vuoksi kesken jäänyt kuulustelu tai muu opintosuoritus. Vilppiepäilyt on selvitettävä viivytyksettä ja lopputulos saatettava niin opiskelijan kuin vilppiä epäilleen tietoon.

Valvojan tai opettajan toiminta kuulustelutilaisuudessa epäillyssä vilpissä

Jos kuulustelun valvoja epäilee tai havaitsee vilppiä, hänen tulee välittömästi puuttua siihen. Valvojalla on harkittavana tilanteesta riippuen kaksi toimintamahdollisuutta.
1. Suullinen huomautus. Jos valvoja esimerkiksi havaitsee opiskelijan ulottuvilla asiankuulumattomia tavaroita tai yrityksen keskustella toisen kuulusteltavan kanssa, valvoja voi puuttua asiaan antamalla kuulusteltavalle suullisen kehotuksen noudattaa kuulustelutilaisuuksia koskevia sääntöjä. Jos kyse on vain mahdollisesta vilpin yrityksestä, joka ei samassa kuulustelussa toistu, muihin toimenpiteisiin ei ryhdytä.
2. Kuulustelun keskeyttäminen. Jos opiskelija ei saamastaan huomautuksesta huolimatta noudata kuulustelutilaisuuksia koskevia sääntöjä tai jos valvoja havaitsee ilmeisen vilpin tai vilppiyrityksen, valvoja keskeyttää kuulustelun kyseisen opiskelijan osalta. Opiskelijan on palautettava kuulustelupaperinsa, joihin valvoja merkitsee, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin tai sen yrityksen. Valvoja ilmoittaa opiskelijalle, että häneen otetaan asian selvittämiseksi yhteyttä kuulustelun järjestävästä yksiköstä. Valvoja merkitsee kuulustelupapereihin kuulustelun keskeytyksen syyn sekä tarvittaessa omat yhteystietonsa. Kuulustelupaperit toimitetaan tämän jälkeen normaalisti kuulustelijalle, jolla on vastuu jatkotoimenpiteiden käynnistämisestä. Jos valvoja on eri henkilö kuin opintosuorituksen kuulustelija, valvoja lähettää jatkotoimenpiteitä varten kuulustelijalle viikon sisällä kuulustelusta kirjallisen selostuksen syistä, jotka johtivat kuulustelun keskeyttämiseen. Valvojan on samalla ilmoitettava, onko vilpille olemassa muita todistajia (toinen valvoja, nimetyt kuulusteluun osallistuneet opiskelijat).

Sähköisessä tenttitilassa suoritettavia kuulusteluja valvotaan pistokokein kamera- ja äänitallenteiden avulla. Jos valvonnan yhteydessä syntyy vilppiepäily, valvoja tekee epäilyn herättäneestä kuva- ja äänimateriaalista tallenteen ja toimittaa sen opintosuorituksen kuulustelijalle. Jos opiskelijaa ei kyetä järjestelmätietojen perusteella yksilöimään, aineisto toimitetaan kaikille niille kuulustelijoille, jotka tulevat kyseeseen asianomaisen tapauksen osalta. Kun opiskelija on tunnistettu, muille aineiston saaneille kuulustelijoille ilmoitetaan henkilöllisyyden selviämisestä. Heidän tulee hävittää saamansa tapausta koskeva tallenne.

Opettajan toiminta harjoitustyöhön, esseeseen tai vastaavaan tehtävään liittyvässä vilpissä

Jos opettaja epäilee tai havaitsee vilppiä opiskelijan jotakin opintosuoritusta varten tekemässä harjoitustehtävässä tai vastaavassa, tähänkin on puututtava, vaikka kyse olisi pienestä osatehtävästä. Jos vilpin huomaa kurssilla avustava opettaja, hän ilmoittaa havainnostaan kurssin vastuuopettajalle tai muulle vastuuhenkilölle (esimerkiksi avoimessa yliopistossa koulutuspäällikölle), joka on vastuussa opettajalle kuuluvista jatkotoimista.

Opettaja voi harkintansa mukaan lievissä vilppiepäilyissä antaa itse opiskelijalle huomautuksen tarkoituksenaan ohjata tämä työskentelemään asianmukaisten periaatteiden mukaisesti. Kaikissa muissa tapauksissa opettajan on varauduttava viemään asia tutkintaan vilppiepäilynä. Tällöin opettaja dokumentoi sen näytön, joka hänellä on opiskelijan vilppiepäilystä. Esimerkiksi plagiointiepäilyissä opettajan on selkeästi tuotava sille, mistä lähteestä opiskelijan työ on plagioitu ja osoitettava yhteydet opiskelijan tekstin ja lähteen välillä.

Myös tapauksissa, joissa opettaja pyrkii ohjauksen keinoin opastamaan opiskelijaa asianmukaisten periaatteiden noudattamiseen, opettajien on säilytettävä opiskelijan välityöt siltä varalta, että opiskelija toistaa vilppiyrityksensä, jolloin toiminta on nähtävä tietoisena. Välitöiden säilytysajoissa noudatetaan samoja periaatteita kuin plagiaatintunnistusohjelman raporttien kohdalla (ks. kohta 7).

Opettajan on ilmoitettava kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostilla) epäilyistään opiskelijalle viimeistään siinä vaiheessa, kun opintosuorituksen arvioinnin tulokset olisi ilmoitettava opiskelijalle. Samalla opiskelijalle todetaan, että opintosuorituksen hyväksymispäätös lykkääntyy, kunnes asia on yksikön toimesta selvitetty. Tässäkään vaiheessa opettajan ei itse tule lähteä selvittämään asiaa eteenpäin opiskelijan kanssa. Jos kuitenkin osoittautuu, ettei näyttö riitä osoittamaan vilppiä toteen, opettaja voi itsekin todeta vilppiepäilyn rauenneeksi ja ilmoittaa siitä opiskelijalle, jos vilppiepäily on jo ehditty saattaa tämän tietoon.

Ohjaajan ja tarkastajan toiminta opinnäytteeseen liittyvässä vilpissä

Jos syventävien opintojen tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirja ohjaavalle opettajalle syntyy ennen työn valmistumista ja tarkastukseen jättämistä vilppiepäily, hän toimii, kuten kohdassa 10 on ohjeistettu. Lievemmissä tapauksissa opettaja pyrkii ohjauksen keinoin opastamaan opiskelijaa asianmukaisiin toimintatapoihin. Ohjaajan tukena on yliopissa käytössä olevan plagiaatintunnistusohjelma (ks. lähemmin kohta 7). Jos ohjaaja kuitenkin tekee sen johtopäätöksen, että opiskelija on vilpistään tietoisena pyrkinyt harhauttamaan häntä, ohjaaja tekee lausunnon, jossa hän esittää näytön opiskelijan vilpistä.

Jos vilppiepäily syntyy sen jälkeen, kun opinnäytteen arviointiprosessi on käynnistetty, opinnäytteen tarkastajiksi tai esitarkastajiksi määrätyt tekevät lausunnon, jossa he esittävät näytön vilpistä. He ilmoittavat havaintonsa tiedekuntaan ja heidän lausuntonsa perusteella opinnäytteen tarkastusprosessi keskeytetään, kunnes vilppiepäily on selvitetty. Tiedekunnasta ilmoitetaan epäilystä ja tarkastuksen keskeytyksestä opiskelijalle. Tarkastajien lausunto on näissäkin tapauksissa tehtävä siinä aikataulussa, joka opinnäytteen tarkastukseen on tiedekunnan taholta määrätty.

Opinnäytetyön jatkaminen havaitun vilpin jälkeen edellyttää, että opiskelija selvittää ohjaajalle, miten hän korjaa työtään siten, että työ ei enää perustu vilppiin.

Vilppiepäilyjen tutkinnan vaiheet

Kun suoritettavasta opintojaksosta tai kurssista vastaava opettaja tai opinnäytteen ohjaaja ovat saaneet valmiiksi vilppiepäilyään koskevan aineiston, he ilmoittavat viimeistään tässä vaiheessa epäilyksestään tiedekunnan laitoksen tai erillis-/palvelulaitoksen johtajalle ja toimittavat hänelle valmistuneen aineiston. Jos tiedekunnassa ei ole laitoksia, vilppiepäily ilmoitetaan joko oppiaineesta vastaavalle professorille tai suoraan dekaanille. Vilppiepäilyn tutkinta ja seuraamuksista päättäminen tapahtuu siinä laitoksessa (ml. erillis-/palvelulaitokset), jonka järjestämään opetukseen vilppiepäily liittyy.

Laitoksen johtajan tehtävänä on kuulla opiskelijaa ja arvioida sen jälkeen kuulemisen ja opettajan esittämän aineiston perusteella, onko vilpistä riittävä näyttö, ja päättää tämän jälkeen jatkotoimenpiteistä. Jos vilpistä ei ole riittävää näyttöä, epäily raukeaa ja tästä ilmoitetaan niin opiskelijalle kuin epäilyn esittäjälle. Jos tiedekuntaan kuuluvan laitoksen johtaja katsoo, että vilppi on näytetty toteen, hän toimittaa aineiston tiedekunnan dekaanille.

Jos kyse on tarkastukseen jätetyssä syventävien opintojen tutkielmassa, lisensiaatintutkimuksessa tai väitöskirjassa havaitusta vilpistä, dekaani vastaa vilpin tutkinnasta. Hän ilmoittaa tarkastajien lausunnon saatuaan opiskelijalle tarkastuksen keskeyttämisestä ja pyytää samalla opiskelijalta vastinetta tarkastajien lausuntoon.

Jos vilppiepäilyn selvittämisen yhteydessä on syytä epäillä, että opiskelija on käyttänyt toisen opiskelijan tuotosta omanaan tämän luvalla ja tietäen, asia tutkitaan myös kyseisen toisen opiskelijan osalta vilppiepäilynä.

Opiskelijan kuuleminen tapahtuu joko pyytämällä opiskelijalta kirjallinen vastine tai järjestämällä suullinen kuuleminen tai käyttämällä molempia keinoja. Pääsääntönä on, että opiskelijalta pyydetään aina kirjallinen vastine opinnäytteen ohjaajan tai tarkastajien lausuntoon. Suullista kuulemista voidaan käyttää ainoana kuulemisen muotona vain muissa vilppitapauksissa. Suullista kuulemista ei kuitenkaan käytetä, jos opiskelijan saapumista paikalle ei ole esimerkiksi muulla paikkakunnalla asumisen vuoksi kohtuullista edellyttää ja kuulemista ei kyetä järjestämään tietoverkkoyhteyden kautta.

Opiskelijan kuuleminen on hänelle annettu tilaisuus antaa oma vastineensa esille tuotuihin asioihin. Asia voidaan ratkaista ilman opiskelijan selvitystä, jos hän ei anna pyydettyä kirjallista vastinetta kohtuullisessa, etukäteen ilmoitetussa ajassa tai ei saavu suulliseen kuulemiseen eikä ole ennen sitä ilmoittanut perusteltua ja hyväksyttävää syytä kuulemisen siirtämiseksi toiseen ajankohtaan. Kutsu suulliseen kuulemiseen ja vastinepyyntö on toimitettava opiskelijalle todisteellisesti. Opiskelijalle on selkeästi ilmoitettava, mistä häntä epäillään ja annettava mahdollisuus tutustua vilppiepäilyn tueksi esitettyyn aineistoon. Opiskelijalle on myös ilmoitettava, että hänellä on oikeus tuoda kuulemiseen avustaja.

Suullisessa kuulemisessa on laitoksen johtajan ohella suositeltavaa olla läsnä myös toinen yliopiston yksikön edustaja, pääsääntöisesti opintosuorituksesta vastaava opettaja. Kuulemisesta laaditaan muistio, josta käy ilmi, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin, sekä kuulemisessa esille tuodut muut seikat. Muistion on tarkoitus olla konsensusmuistio, jonka jokainen läsnäolija allekirjoituksellaan vahvistaa todeten sen vastaavan tilaisuudessa käytyä keskustelua. Jos yhteisymmärrykseen ei kaikilta osin päästä, jokaisella kuulemistilaisuuden läsnäolijalla on oikeus saada muistioon lausuma erimielisyydestä.

Vilpin seuraamukset ja niistä päättäminen

Yliopistolaki säätää kurinpidollisista seuraamuksista. Yliopistolain (558/2009) 45§ toteaa, että yliopiston opiskelija, joka on syyllistynyt opetustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus.

Yliopistolain kurinpidolliset määräykset koskevat vain tutkintoa suorittamaan otettuja opiskelijoita. Nämä määräykset eivät näin ollen koske muita yliopistossa opintoja suorittavia henkilöitä, kuten esimerkiksi avoimia yliopisto-opintoja tai muita erillisiä opintoja suorittavia. Tiedekunnan dekaani ja erillis- ja palvelulaitoksissa sen johtaja voi kurinpidollisena rangaistuksena peruuttaa määräaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi sellaisen vilppiin syyllistyneen henkilön oikeuden suorittaa opintoja, jolla ei ole voimassa olevaa Jyväskylän yliopiston tutkinnonsuoritusoikeutta mutta jolle on myönnetty muu opintojen suoritusoikeus. Tällaisen kurinpidollisen rangaistuksen saaneen henkilön opintojen määräaikaista suoritusoikeutta jatketaan ajallisesti opinto-oikeuden peruuttamisaikaa vastaavalla määrällä. Jos henkilölle on myönnetty useampia rinnakkaisia erillisiä opintojen suoritusoikeuksia Jyväskylän yliopistossa, tässä todetut kurinpidolliset toimenpiteet koskevat vain sitä erillisten opintojen suoritusoikeutta, johon vilpillisesti tehty opintosuoritus kuuluu.

Muita kurinpidollisia rangaistuksia ei ole mahdollista käyttää. Jos tiedekunnan dekaani tai erillis- ja palvelulaitoksessa sen johtaja arvioi todetun vilpin laajuutensa tai muiden asiaan liittyvien seikkojen johdosta kokonaisuutena arvioiden niin vähäiseksi, ettei asiassa esitetä kurinpidollisia seuraamuksia, hän kuitenkin antaa vilppiin syyllistyneelle henkilölle vapaamuotoisen kirjallisen huomautuksen, joka toimitetaan opiskelijalle yliopiston kirjaamon kautta. Huomautuksessa todetaan opiskelijan loukanneen yliopistossa noudatettavia eettisiä periaatteita ja ilmoitetaan, että vilpin toistuminen saattaa johtaa kurinpidollisiin toimiin. Opiskelijalle annetaan vastaava huomautus myös silloin, jos rehtori tai yliopiston hallitus päättää, että niiden tietoon saatettu vilppi on siksi vähäinen, ettei se johda yliopistolain tuntemiin kurinpidollisiin seuraamuksiin.

Jos yliopiston opiskelijan katsotaan asiaa kokonaisuutena arvioiden syyllistyneen vakavaan vilppiin, tiedekunnan dekaani tai erillis-/palvelulaitoksen johtaja ilmoittaa vilpistä yliopiston rehtorille mahdollisia kurinpidollisia toimia varten. Ilmoitus rehtorille tehdään aina, kun kyse on syventävien opintojen tutkielmaan, lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan liittyvästä merkittävästä vilpistä tai minkä tahansa vilpillisen toiminnan toistumisesta. Vilpin toistaminen tai opinnäytteen plagiointi joko kokonaan tai merkittävältä osin ovat vakavia rikkomuksia, jotka osoittavat piittaamattomuutta opiskelun ja yliopistoyhteisön keskeisistä säännöistä, ja niiden seurauksena tulee aina harkittavaksi opiskelijan määräaikainen erottaminen.

Dekaani voi todeta vilppiepäilyn rauenneeksi tai palauttaa asian takaisin laitokselle jatkoselvityksiä varten, jos hän katsoo, että vilppiä ei ole riittävällä tavalla näytetty toteen.

Muista seuraamuksista riippumatta todennettu vilppi johtaa aina asianomaisen opintosuorituksen hylkäämiseen, kun vilppi liittyy kuulusteluun, kurssiin tai vastaavaan. Vaikka vilppi olisi havaittu vain yhdessä kurssin osasuorituksessa, esimerkiksi harjoitustyössä, vilppi johtaa koko kurssin hylkäämiseen, ellei ole perusteltua syytä toimia toisin. Päätöksen opintosuorituksen hylkäämisestä tekee laitoksen johtaja, ellei kyse ole opintosuorituksesta, jonka hyväksyminen on tiedekuntaneuvostolla. Opintosuorituksen hylkäämisen jälkeen opiskelijan on sovittava opettajan kanssa, miten hän voi suorittaa kyseisen opintosuorituksen.

Vilppi johtaa myös tarkastukseen jätetyn opinnäytetyön hylkäämiseen. Päätöksen syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan hylkäämisestä tekee tiedekuntaneuvosto, ellei se ole delegoinut päätösvaltaa dekaanille. Jos väitöskirjaan liittyvä vilppi havaitaan esitarkastusvaiheen aikana, esitarkastus raukeaa. Ennen opinnäytetyön jatkamista opiskelijan on selvitettävä ohjaajalle, miten hän korjaa työtään siten, ettei työ enää perustu vilppiin.

Opintosuorituksen hylkääminen ei ole kurinpidollinen seuraamus vaan perustuu siihen, että vilppi on tehnyt mahdottomaksi arvioida opiskelijan oma osaaminen sen opintosuorituksen osalta, johon vilppi liittyy. Tästä syystä ei ole mahdollista hylätä sen opiskelijan opintosuoritusta, joka on antanut oman työnsä toiselle opiskelijalle tietäen, että tämä esittää sen omanaan, vaikka muut seuraamukset koskevatkin yhtä lailla myös ensiksi mainittua opiskelijaa.

Opiskelijalla on tutkintosäännön 36 §:ssä todettu oikeus keskeyttää syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastus myös silloin, kun tutkielmaan kohdistuu vilppiepäily. Keskeytys ei kuitenkaan vapauta opiskelijaa mahdollisista kurinpidollisista seuraamuksista.

Jos yliopiston tutkinto-opiskelijan harjoittama vilppi käsitellään ja todennetaan muussa yliopiston yksikössä kuin siinä tiedekunnassa, jossa opiskelijalla on tutkinnonsuoritusoikeus, vilppiä koskeva päätös toimitetaan tiedoksi opiskelijan oman tiedekunnan dekaanille. Samaa tiedoksiantokäytäntöä sovelletaan myös silloin, jos opiskelijalla on rinnakkaisia tutkinnonsuoritusoikeuksia useammassa tiedekunnassa.

Opiskelijan oikeusturva

Kurinpitoasiaa koskevassa kirjallisessa päätöksessä on ilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Päätös on annettava todisteellisesti tiedoksi opiskelijalle, jolla on oikeus hakea muutosta kurinpitopäätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei yliopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää.

Opiskelija, jonka opintosuoritus on hylätty vilpilliseksi katsotun toiminnan perusteella, voi tehdä oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta, mikäli hän on tyytymätön päätökseen. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman hylkäämiseen tyytymätön opiskelija tekee oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle ja muun opintosuorituksen hylkäämiseen tyytymätön tekee oikaisupyynnön tiedekunnan tutkintolautakunnalle. Erillis- tai palvelulaitoksen opintoja suorittanut tekee oikaisupyynnön laitoksen johtajalle, ellei oikaisupyyntöjen käsittelyyn ole laitoksen ohjeissa sovittu toista menettelytapaa.

Vilppiepäilyjen tutkinta ja hyväksymispäätöksen kumoaminen jo hyväksyttyjen opintosuoritusten osalta

Vilppitutkinta voidaan käynnistää myös sen jälkeen, kun opintosuorituksen hyväksymisestä on jo ehditty tehdä päätös, mikäli epäily vilpistä herää vasta tässä vaiheessa. Hyväksytty opintosuorituspäätös voidaan joissakin tapauksissa kumota ja ratkaista uudelleen hallintolain (434/2003) mukaisena korjaamisratkaisuna. Tehdyn päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää pääsääntöisesti asianosaisen suostumusta ja tällöinkään virheen korjaaminen ei saa perustua siihen, että ”asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen” (hallintolain 50 §). Hallintolaki antaa mahdollisuuden korjata opintosuorituksen hyväksymispäätöksen ilman opiskelijan suostumusta vain, jos ”päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen” ja mikäli ”virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianomaisen omasta menettelystä” (hallintolain 50 §). Päätöksen korjaamisaloite on tehtävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä (hallintolain 52 §). Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään kokonaisuudessaan uudestaan ja asiassa annetaan uusi päätös, joka on normaalin oikaisumenettelyn alainen.

Mikäli hyväksymispäätöstä ei pystytä hallintolain perusteella korjaamaan, hyväksymispäätökselle voidaan hakea purkua hallinto-oikeudesta hallintolainkäyttölain (586/1996) 11 luvun 63:n mukaisesti.

Mikäli vilppiepäily herää vasta opintosuorituksen hyväksymisen jälkeen, asian käsittelyyn soveltuvat menettelytavat on selvitettävä yliopistonlakimiehen kanssa ennen vilppitutkinnan käynnistämistä.

Voimaantulo

Tämä päätös astuu voimaan 1.8.2013.


Rehtori Matti Manninen


Liite 1. Ohjeita yliopistoyhteisön eri toimijoille vilpin ehkäisemiseksi

Opettajien, valvojien ja muiden opetuksen järjestäjien on mahdollista estää vilppiä muun muassa seuraavin toimenpitein.

Yksikön johtajana
• varmista, että määräät kuulustelutilaan riittävästi valvojia,
• varmista, että valvojat tietävät tehtävänsä.
Kuulustelun järjestäjänä tai valvojana
• kerro, jos kuulustelutilaan ei saa viedä muistiinpanoja, sähköisten aineistojen lukemisen mahdollistavia välineitä, matkapuhelinta tai muita viestintälaitteita ja valvo, että kuulustelussa olevalla opiskelijalla ei ole tällaisia välineitä esillä,
• varmista, että opiskelijoilla ei ole välittömässä läheisyydessään laukkuja tai päällysvaatteita,
• järjestä opiskelijat mahdollisuuksien mukaan kuulustelutilassa siten, että he eivät voi keskustella keskenään tai nähdä toistensa koepapereita,
• Vaikuta itse istumajärjestykseen käyttämällä esimerkiksi opiskelijan sukunimeen pohjautuvaa järjestystä tai etukäteen laatimaasi istumajärjestystä,
• suhtaudu vastuullisesti tehtävääsi kuulustelun valvojana äläkä epäröi puuttua tilanteeseen epäillessäsi vilppiä; tee tämä myös opiskelijoille tiettäväksi,
• varmista tarvittaessa kuulusteluun osallistuvan opiskelijan henkilöllisyys.

Opettajana
• älä ole liian sinisilmäinen, vaikka lähdetkin siitä perusolettamuksesta, että opiskelijat haluavat noudattaa akateemisen yhteisön eettisiä pelisääntöjä,
• osoita olevasi kiinnostunut opiskelijoittesi suorituksista ja anna niistä palautetta,
• suunnittele harjoitustehtävät ja esseet siten, että opiskelijan mahdollisuus hyödyntää opintosuorituksen aikaisemmin tehneen opiskelijan vastaavaa suoritusta tai ”esseepankeissa” olevia tekstejä vähenee,
• suunnittele harjoitustehtävät ja esseet siten, että opiskelijan mahdollisuus hyödyntää opintosuoritusta samaan aikaan tekevän toisen opiskelijan tuotosta vähenee, ellet nimenomaan halua opiskelijoiden tekevän ryhmätyötä,
• ohjeista opiskelijat, odotatko heidän tekevän harjoitustyöt ja niitä vastaavat tehtävät yksin tai ryhmässä,
• varmista, että antamasi harjoitustehtävän tai vastaavan edellyttämä työmäärä on oikeassa suhteessa opintosuorituksen mitoitukseen, jotta opiskelija ei ainakaan tehtävän yllättävän työläyden vuoksi altistu houkutukselle vilppiin,
• varmista, että kurssille ja muille opintosuoritukselle laatimasi aikataulu on kohtuullinen ja että aikataulutus on alusta alkaen opiskelijoiden tiedossa,
• kansainvälisiä opiskelijoita opettaessasi ota huomioon, että asianmukaisen tieteellisen kirjoittamisen säännöt eivät kaikissa kulttuureissa ole samanlaisia. Älä tyydy vain kertomaan länsimaisen tiedeyhteisön toimintatavoista, vaan keskustele niistä opiskelijoittesi kanssa.


Opiskelijana
• varmista, että tiedät, miten sinun tulee toimia, ettet syyllisty vilppiin
• älä keskustele opiskelijatoverisi kanssa kuulustelutilanteessa
• suunnittele aikataulusi siten, ettet kiireen vuoksi koe houkutusta syyllistyä vilppiin
• älä jätä harjoitustehtäviäsi tai muita tekstejäsi paperilla tai sähköisellä muistivälineellä paikkaan, missä joku muu opiskelija voi ne kopioida

Liite 2. Ohjeita plagioinnin ehkäisemiseksi

Plagioinnin ehkäisemisen perusedellytyksenä on, että opiskelijat opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tapoihin niin hyvin, että he kykenevät selkeästi osoittamaan, miltä osin kunnia heidän kirjallisista teksteistään kuuluu muille ja mikä on opiskelijan oma osuus tekstin luomisessa. Vaikka tieteellisen kirjoittamisen tavat jossakin määrin eroavat eri tieteenaloilla, on kuitenkin olemassa yhteisiä perussääntöjä.

Olennaisinta on, että kirjoittaja selkeästi viittaa käyttämäänsä kirjalliseen materiaaliin, olkoon se julkaisematon tai julkaistu joko perinteisesti paperimuodossa tai internetissä. Opiskelijan on käytettävä selkeätä lähdeviittausmenetelmää, jonka perusteella lukijalle selviää, mihin oman kirjoituksen tekstikohtaan viite osoittaa ja mikä on viitattu julkaisu tai muu materiaali ja mihin julkaisun tai materiaalin osaan (usein sivunumerot) viittaus kohdistuu.

Jos opiskelija käyttää omassa kirjoituksessaan lähteestä otettua suoraa lainausta, lainattu kohta on osoitettava lainausmerkeillä. Lainausmerkkien käyttö rajataan usein tilanteisiin, joissa lainattu teksti on useamman sanan mittainen. Tämä ei kuitenkaan ole tyhjentävä sääntö. Jos esimerkiksi käytetään jonkun muun kehittämää käsitettä, on tuotava esille, kenen luomasta käsitteestä on kyse. Lainausmerkkien käytön sijaan käsitelainaus todetaan usein yksiselitteisemmin, kun asia sanotaan tekstissä suoraan. Tätä mahdollisuutta valaisee seuraava esimerkki:
… Tästä kehitysvaiheesta voidaan käyttää nimeä toinen väestöllinen transitio. (Lesthaeghe & van de Kaa 1986.)
… Lesthaeghe ja van de Kaa (1986) ovat nimenneet tämän kehitysvaiheen toiseksi väestölliseksi transitioksi.

Ensimmäisen virkkeen perusteella lukija ei saa varmuutta, onko kirjoittaja itse nimennyt lähteen perusteella kuvaamansa kehityskulun toiseksi väestölliseksi transitioksi. Jälkimmäinen virke sen sijaan yksiselitteisesti antaa kunnian käsitteen luomisesta nimetyille tutkijoille.

Kirjoittajan velvollisuus osoittaa, että kyse on lainauksesta, ei poistu pitempien lainausten osalta, vaikka kirjoittaja mukailisi alkuperäistä tekstiä. Vaikka kirjoittaja korvaisi yksittäisiä sanoja toisilla, poistaisi joitakin sanoja tai jopa lauseita tai muuttaisi sanajärjestystä, kyse on käytännössä edelleen lainauksesta. Pelkkä lähteen ilmoittaminen ei välttämättä tuo riittävästi esille sitä, miten olennaisesti kirjoittajan esittämä teksti on peräisin hänen käyttämästään lähteestä. Jos kirjoittaja ei ilmoita lähdettä, kyse on pienistä tekstimuutoksista huolimatta yhtä vakavasta plagioinnista, kuin jos teksti olisi kopioitu sanatarkasti. Jos kirjoittaja koostaa pitemmän tekstin, esimerkiksi tutkielman kokonaisen alaluvun, hieman mukailluista toisten kirjoittamista teksteistä (ja vaikka olisi lisäksi kääntänyt ne toisesta kielestä) ilman omaa muuta panostaan, tulee vakavasti harkittavaksi, onko kirjoittaja syyllistynyt plagiointiin siinäkin tapauksessa, että hän on ilmoittanut lähteensä. Tällaiseen harkintaan joudutaan vielä varmemmin, jos kappaleet ovat peräisin yhdestä ja samasta lähteestä ja ne on esitetty samassa loogisessa järjestyksessä kuin käytetyssä lähteessä.

Jos kirjoittajalla on jostakin syystä tärkeätä viitata epäsuorasti johonkin materiaaliin (esimerkiksi julkaisuun) toisen lähteen tietoja käyttäen, on viittauksesta käytävä selvästi esille, että kyse on epäsuorasta viittauksesta, eikä kirjoittaja itse ole käyttänyt kyseistä lähdettä.

Opiskelija voi pienentää plagioinnin vaaraa noudattamalla muutamaa yksinkertaista sääntöä:
• Vältä omasta huonosta aikataulusuunnittelusta johtuvaa liiallista kiirettä. Kiireeseen vetoaminen ei auta, jos jäät kiinni.
• Ei ole suositeltavaa kirjoittaa harjoitustöitä, tutkielmia tai muitakaan kirjallisia töitään ”leikkaa ja liimaa” –tekniikalla internet-aineistoista tai muualtakaan. Tekstiä muokatessa voi nopeasti hämärtyä käsitys siitä, mikä on omaa tuotosta ja mikä toisten. Tähänkään syyhyn vetoaminen ei auta, jos jäät kiinni.
• Jos kuitenkin käytät ”leikkaa ja liimaa” –tekniikkaa, on tärkeätä merkitä kopioidun tekstin yhteyteen aina myös sen lähde.
• Huomaa, että on vähintään yhtä väärin kopioida toisten ajatuksia ja ideoita kuin heidän kirjoittamiaan lauseita ilman asianmukaista viittausta lähteeseen.
• Säilytä tehtäväsi välivaiheet (eri tiedostoversiot), jotta voi nähdä, miten työsi on kehittynyt välivaiheiden kautta lopulliseen muotoonsa.
Opettajalla on keinoja ehkäistä ja tunnistaa plagiointi:
• Tuo esille plagioinnin tuomittavuus ja kerro, että siihen suhtaudutaan vakavasti ja että plagioinnin suhteen ollaan varuillaan.
• Merkkejä mahdollisesti plagioinnista ovat etenkin tyylin ja esitystavan äkilliset muutokset tai tekstit, jotka opiskelijan opintojen vaiheeseen suhteutettuna vaikuttavat ”liian hyviltä”.
• Epäilyttävää on myös, jos uusimmat käytetyt lähteet ovat kovin monen vuoden takaa.
• Käytä plagiaatintunnistamisohjelmaa.
• Voit myös etsiä avainsanoja, nimiä ja kokonaisia tekstinpätkiä voi myös etsiä internetistä hakukoneiden avulla.
• Hakumahdollisuuksien ei pidä myöskään antaa hämärtää sitä, että plagiointia voidaan edelleen tehdä myös paperijulkaisuista.
• Tarkasta myös, onko runsaasti viitattuja lähteitä käytetty asianmukaisesti.
• Jos olet huolella ohjannut opiskelijan opinnäytettä, on häviävän pieni mahdollisuus, että opinnäyte tai edes merkittävä osa siitä olisi plagioitu muualta.

Liite 3. Vastuunjakotaulukko vilppiepäilyn käsittelyssä ja vilpin seuraamuksista päätettäessä.

TOIMIJATOIMIJAN VASTUUT
Kuulustelun valvoja Keskeytettyään opiskelijan kuulustelun merkitsee koepaperiin epäilyn vilpistä ja opiskelijan kannanotosta sekä toimittaa viikon sisällä selvityksen havainnoistaan ja mahdollisista todistajista opintosuorituksesta vastaavalle opettajalle.
Opettaja ja opinnäytteen ohjaaja Dokumentoi omalta osaltaan sen näytön, joka tukee vilppiepäilyä tai sen aiheettomuutta ja toimittaa näin muodostuneen aineiston laitoksen tai erillis-/palvelulaitoksen johtajalle, tai jos tiedekunnassa ei ole laitoksia, oppiaineen vastuuprofessorille. Vastaa siitä, että opiskelija saa tiedon epäilystä viimeistään siinä vaiheessa, kun opintosuorituksen arvioinnin tulokset olisi ilmoitettava opiskelijalle. Jos on ilmeistä, että saatu näyttö ei riitä näyttämään vilppiä toteen, toteaa vilppiepäilyn rauenneeksi ja ilmoittaa siitä opiskelijalle.
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan (esi)tarkastaja Ilmoittaa vilppiepäilystä tiedekunnalle. Tekee tiedekunnan määräämässä ajassa lausunnon, jossa esittää näytön opiskelijan vilpistä.

 

Laitoksen, erillis-/palvelulaitoksen johtaja tai oppiaineen vastuuprofessori

Tutkii vilppiepäilyn ja kuulee siinä yhteydessä mahdollisia todistajia sekä aina vilpistä epäiltyä opiskelijaa. Tekee tutkinnan perusteella päätöksen jatkotoimenpiteistä:
• Toteaa, ettei vilpille ole riittävää näyttöä ja ilmoittaa vilppiepäilyn raukeamisesta opiskelijalle ja epäilyn esittäneelle opettajalle,
• Pitäessään näyttöä vilpistä riittävänä ilmoittaa opiskelijalle sekä vilppiepäilyn ilmoittaneelle opettajalle ko. opintosuorituksen hylkäämisestä, ellei kyse ole opintosuorituksesta, jonka hyväksyminen on tiedekuntaneuvostolla;
• Laitoksen johtaja tai oppiaineen vastuuprofessori ilmoittaa vilpistä ja toimittaa tutkinta-aineiston dekaanille;
• Erillis-/palvelulaitoksen johtaja päättää jatkotoimenpiteistä seuraavan kohdan mukaisesti.
Dekaani tai erillis-/palvelulaitoksen johtaja Tekee päätöksen hänelle ilmoitetun opiskeluvilpin seuraamuksista:
• Toteaa, ettei vilpille ole riittävää näyttöä ja ilmoittaa vilppiepäilyn raukeamisesta laitoksen johtajalle,
• Palauttaa asian laitokselle jatkovalmisteluun;
• Antaa omana päätöksenään opiskelijalle kirjallisena dekaanin tai erillis-/palvelulaitoksen johtajan huomautuksen. Dekaani lähettää tästä tiedon ao. laitoksen johtajalle. Jos opiskelijalla on tutkinnonsuoritusoikeus toisessa tiedekunnassa, tieto päätöksestä lähetetään myös tämän tiedekunnan dekaanille;
• Ilmoittaa vilppitapauksen yliopiston rehtorille mahdollisia laissa todettuja kurinpidollisia rangaistuksia varten, jos ei pidä dekaanin tai erillis-/palvelulaitoksen johtajan huomautusta riittävänä toimenpiteenä;
• Antaa opiskelijalle kirjallisena dekaanin tai erillis-/palvelulaitoksen johtajan huomautuksen, jos rehtori tai yliopiston hallitus on päättänyt, ettei vilppi ole niin vakava, että se johtaisi laissa todettuihin kurinpidollisiin rangaistuksiin. Dekaani tiedottaa tästä päätöksestä, kuten edellä on todettu;
• Voi kurinpidollisena rangaistuksena peruuttaa enintään kuuden kuukauden ajaksi sellaisen henkilön opinto-oikeuden, jonka oikeus opintoihin perustuu muulle kuin tutkinnonsuoritusoikeudelle.
Jos kyse on tarkastukseen jätetyssä syventävien opintojen tutkielmassa, lisensiaatintutkimuksessa tai väitöskirjassa havaitusta vilpistä, dekaani vastaa vilpin tutkinnasta. Ilmoittaa tarkastajien lausunnon saatuaan opiskelijalle tarkastuksen keskeyttämisestä ja pyytää samalla opiskelijalta vastinetta tarkastajien lausuntoon. Kun päätös opinnäytteen hylkäämisestä on tiedekuntaneuvostolla, dekaani toimii muiden seuraamusten osalta, kuten edellä on todettu. Dekaani ilmoittaa aina näistä vilppitapauksista rehtorille. Dekaani vastaa vilpin tutkinnasta myös muissa tapauksissa silloin, jos vilpin havainnut opettaja toimii hänen tiedekuntaansa kuuluvan laitoksen johtajana.
Tiedekuntaneuvosto

Pitäessään näyttöä vilpistä riittävänä, päättää sen päätösvaltaan kuuluvan opintosuorituksen hylkäämisestä.

Rehtori Päättää dekaanin tai erillis-/palvelulaitoksen johtajan ilmoittaman vilppitapauksen mahdollisista jatkotoimista:
• Päättää, ettei asia anna aihetta laissa todettuihin kurinpidollisiin rangaistuksiin ja ilmoittaa tästä dekaanille tai erillis-/palvelulaitoksen johtajalle;
• Antaa opiskelijalle varoituksen;
• Vie tapauksen hallituksen käsiteltäväksi opiskelijan erottamiseksi määräajaksi.
• Päättää, onko opiskelijan toiminta tutkittava myös hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.
Yliopiston hallitus Päättää rehtorin esittelystä, onko perusteita opiskelijan määräaikaiseksi erottamiseksi (enintään yhden vuoden ajaksi).

 


Liite 4. Ohjeet vilpistä epäillylle opiskelijalle

Aito halu kehittää osaamistasi, huolellisuus opinnoissa sekä annettujen ohjeiden noudattaminen vähentävät tehokkaasti vaaraa, että opiskelijana joudut vilppiepäilyjen kohteeksi. Lisäksi on tärkeätä varmistaa hyväksytyn toiminnan rajat opettajaltasi, mikäli olet vähänkin epätietoinen, mikä on sallittua ja mikä ei.

Jos joudut vilppiepäilyn kohteeksi, muista, että opettajat ja yliopiston muu henkilöstö noudattavat yliopiston ohjeita suhtautuessaan vakavasti vilpin mahdollisuuteen. Heillä on kuitenkin ohjeena myös varmistaa opiskelijan oikeusturva. Vain toteennäytetty vilppi voi johtaa seuraamuksiin.

Epäily on selvitettävä viivytyksettä, mutta varaudu siihen, että asian tutkiminen vie aikaa. Huolellisuus asian selvittämisessä on tärkeätä myös oman oikeusturvasi varmistamiseksi. Jos aiheeton vilppiepäily on aiheuttanut viivettä siihen liittyvän opintosuorituksen suorittamiseen, sinulla on oikeus edellyttää, että opettajasi joustavat suoritusaikatauluissa (esimerkiksi järjestämällä ylimääräisen kuulustelutilaisuuden). Epäilyn selvittämisen aikana sinulla on oikeus jatkaa muilta osin opintojasi.

Sen jälkeen kun opettajasi on ilmoittanut sinulle, että hän on vilppiepäilyn vuoksi pyytänyt käynnistämään vilppitutkinnan, asiaa ei hoideta suoraan opettajan kanssa.

Sinulla on aina oikeus antaa asiaan liittyen oma vastineesi.
• Vastinetta pyydetään joko kirjallisesti tai suullisessa kuulemisessa tai molemmilla tavoilla.
• Sinulle toimitettavassa kirjallisessa vastinepyynnössä on selvitettävä, mistä sinua epäillään ja mihin näyttöön epäilys perustuu.
• Vastineen antamisessa sinulla on oikeus käyttää avustajaa (ml. suullinen kuuleminen). On tärkeätä käyttää tilaisuutta vastineen antamiseen.
• Asia voidaan ratkaista ilman vastinettasi, ellet ole sitä määräajassa antanut tai saapunut kuulemistilaisuuteen.

Jos vilppiepäily katsotaan aiheelliseksi ja sen perusteella arvosteltavaksi jättämäsi opintosuoritus hylätään, sinulla on oikeus ilmoittaa tyytymättömyytesi ratkaisuun 14 vuorokauden sisällä siitä, kun olet saanut päätöksen tietoosi.
• Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman hylkäämiseen liittyvä oikaisupyyntö tehdään yliopiston tutkintolautakunnalle.
• Muun opintosuorituksen hylkäämiseen liittyvä oikaisupyyntö tehdään tiedekunnan tutkintolautakunnalle tai erillis- tai palvelulaitoksessa sen johtajalle tai muulle toimielimelle, jonka tehtävänä on käsitellä oikaisupyynnöt.

Jos joudut kurinpidollisten toimien kohteeksi eli rehtori päättää antaa varoituksen tai hallitus päättää erottaa sinut määräajaksi, sinulla on oikeus hakea muutosta kurinpitopäätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön tekemästäsi valituksesta huolimatta, jollei yliopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää. Vastaava muutoksenhakuoikeus on sellaisella henkilöllä, joka olematta yliopiston tutkinto-opiskelija suorittaa yliopistossa opintoja, joiden suorittaminen määräajaksi on vilpin vuoksi peruttu.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,