Asumislisä

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät Kelan yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen. 

Opintotuen asumislisää 1.8.2017 alkaen voivat saada vain ulkomailla opiskelevat vuokralla asuvat opiskelijat.

 

Ulkomailla opiskeleva

Jos asut ulkomailla opintojesi vuoksi, asumislisäsi on yleensä 210 euroa kuukaudessa. Asumismenojesi on kuitenkin oltava vähintään 33,63 euroa kuukaudessa, jotta voit saada asumislisää. Lue lisää ulkomailla opiskelevan asumislisästä.

 

 

 

 

Asumislisä on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain tilillesi. Asumislisä on verotonta tuloa, eli et maksa siitä veroa, eikä asumislisää oteta huomioon tulovalvonnassa vuositulonasi. Asumislisän myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä.

Voit saada asumislisää vain opiskelukuukausilta ja sellaiseen asuntoon, josta käsin voit suorittaa opintojasi. Kesäkuukausien aikana voit saada asumislisää vain, jos opiskelet päätoimisesti kesällä ja olet oikeutettu kesäopintotukeen.

Kuukausi, jolta sinulle maksetaan pelkkää opintotuen asumislisää, on tukikuukausi tulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajassa.

Kenelle asumislisää

Voit saada asumislisää opiskelukuukausilta, jos asut vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Sinun tulee osoittaa vuokrasuhde kirjallisella vuokrasopimuksella. Voit saada asumislisää sellaiseen asuntoon, josta käsin voit suorittaa opintojasi.

Jos olet alle 17-vuotias, voit saada asumislisää, vaikka et vielä saakaan opintorahaa. Huomioi kuitenkin, että vanhempiesi tulot vaikuttavat asumislisään siihen asti, kun olet täyttänyt 18 vuotta. Muilta osin asumislisän myöntämisehdot ovat samat kuin muuten opintotuessa.

Et voi saada asumislisää, jos

  • asut vanhempasi luona
  • asut samassa asunnossa oman lapsesi tai puolisosi lapsen kanssa
  • saat aikuiskoulutustukea tai muuta etuutta, jonka vuoksi et voi saada opintotukea
  • asut omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta. Samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa ei kuitenkaan pidetä puolisona. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan avopuolisoiksi, jos hakija ei toisin todista. Asunto katsotaan omistusasunnoksi, jos sinun ja /tai puolisosi omistusosuus asunnosta on vähintään puolet joko suoraan tai asunnon omistavan yhtiön kautta. Jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa sinä olet tai puolisosi on ainoa perukirjaan merkitty osakas, asunto katsotaan omistusasunnoksi.
  • sinulla on oikeus asua oppilaitoksesi asuntolassa maksuttomasti. Voit kuitenkin saada asumislisää, jos sinulla on tiettyjä erityisiä syitä, joiden takia et voi asua oppilaitoksen asuntolassa.
  • saat eläkkeensaajan asumistukilain (571/2007) mukaista asumistukea tai asut samassa asunnossa eläkkeensaajan asumistukilain mukaista asumistukea saavan puolisosi kanssa. Jos saat leskeneläkettä, voit valita, nostatko eläkkeensaajan asumistukea vai opintotuen asumislisää.

Jos sinulla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään, kuulut yleensä yleisen asumistuen piiriin. Jos olet opintotuen asumislisän piirissä, et voi kuitenkaan saada yleistä asumistukea opintojesi loma-ajalle, jos opintosi jatkuvat syksyllä. Tämä rajoitus ei koske muutoinkin yleisen asumistuen piiriin kuuluvia opiskelijoita. Asumistukioikeutta ei ole myöskään silloin, kun vanhempiesi tulot ovat estäneet asumislisän myöntämisen tai kun olet perunut tai palauttanut opintotuen esimerkiksi vuositulorajan korottamiseksi.

Tilapäinen poissaolo opiskeluasunnosta

Jos asut tilapäisesti muualla kuin opiskeluasunnossasi lukuvuoden normaalien tukikuukausien aikana enintään kolme kuukautta, voit silti saada asumislisän tältä ajalta opiskeluasuntoosi. Lukuvuoden normaalin tukiajan ulkopuolella, kuten kesäaikana, et voi kuitenkaan saada asumislisää opiskeluasuntoosi tilapäisen poissaolon vuoksi.

Asumislisän saaminen edellyttää, että maksat poissaolosi aikana vuokraa opiskeluasunnostasi, et ole vuokrannut asuntoa eteenpäin etkä saa asumislisää mihinkään muuhun asuntoon. Tyypillinen tilapäinen poissaolo on opintoihin kuuluva harjoittelu, jonka ajaksi opiskelija muuttaa vanhempiensa luokse. Tällöin opintoraha maksetaan vanhempien luona asuvan suuruisena.

Lapsen kanssa asuminen

Jos asut lapsesi tai puolisosi lapsen kanssa samassa asunnossa, kuulut yleensä yleisen asumistuen piiriin. Voit kuitenkin saada asumislisää, jos asut lapsesi tai puolisosi lapsen kanssa asunnossa, jonka olet vuokrannut opiskelusi vuoksi ja joka sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheesi vakituinen asunto. Asumislisän saamisen edellytyksenä on tällöin lisäksi se, että perheesi vakituisessa asunnossa asuu opiskeluaikana joku perheenjäsenistä, esimerkiksi puolisosi. Jos koko perheesi asuu samassa asunnossa, et voi saada asumislisää. Tällöin voitte hakea perheenä yleistä asumistukea.

Voit saada asumislisää myös silloin, jos opiskelet ulkomailla ja asut lapsesi tai puolisosi lapsen kanssa samassa asunnossa.

Asumislisän määrä

Jos opiskelet Suomessa, asumislisäsi määrä on 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoistasi. Asumismenojasi ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät 252 euroa kuukaudessa. Jos asumismenosi ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, et voi saada lainkaan asumislisää.

Asumislisäsi on siten 26,90–201,60 euroa kuukaudessa.

Puolison tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.

Vanhemmalta vuokrattu asunto

Jos asut vanhemmaltasi vuokratussa tai vanhempasi omistamassa asunnossa, asumislisäsi määrä on enintään 58,87 euroa kuukaudessa. Jos tällainen asunto on lisäksi samassa kiinteistössä kuin vanhempasi vakituinen asunto, opintorahasi on samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvan opintoraha. Samalla kiinteistöllä tarkoitetaan samaa asunto-osakeyhtiötä tai tonttia.

Asunto katsotaan vanhempasi omistamaksi, jos vanhempasi tai vanhempiesi omistusosuus asunnosta on vähintään puolet joko suoraan tai asunnon omistavan yhtiön kautta. Jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa vanhempasi on ainoa perukirjaan merkitty osakas, asunto katsotaan vanhemman omistamaksi.

Hyväksyttävät asumismenot

Asumismenoinasi otetaan huomioon

  • vuokra tai asumisoikeusasunnon käyttövastike
  • vuokra- tai asumisoikeussopimuksessasi mainittu kiinteä vesi-, sähkö- ja kalustemaksu.

Kulutuksen mukaan määräytyviä maksuja tai lämmityskuluja ei oteta huomioon. Myöskään sauna-, internet-, autopaikka- tai muita erillismaksuja ei oteta huomioon.

Asumismenojen jakaminen useamman asukkaan asunnossa

Jos asut yhdessä puolisosi kanssa, koko asunnon asumismenoista sinun osuudeksesi katsotaan aina puolet. Jos sinulla ja puolisollasi on erilliset vuokrasopimukset, kummankin asumismenot lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.

Jos et asu samassa asunnossa puolison kanssa, useamman asukkaan asunnon asumismenot jaetaan seuraavasti:

  • Jos asukkailla on erilliset vuokrasopimukset, asumismenot määräytyvät kunkin asukkaan oman vuokrasopimuksen perusteella.
  • Jos asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, asumismenot jaetaan yleensä tasan asukkaiden kesken.
  • Jos asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, mutta asukkaiden käytössä on eri määrä huoneita tai huoneet ovat hyvin erikokoisia, asumismenot voidaan jakaa myös muulla tavoin. Liitä tällöin hakemukseesi kaikkien asukkaiden allekirjoittama sopimus asunnon käytöstä ja asumismenojen jakamisesta.
  • Jos asunnossa asuu alivuokralainen, alivuokralaisen asumislisä määräytyy hänen alivuokrasopimuksensa perusteella. Jos myös päävuokralaisena asuva henkilö saa asumislisää, hänen asumismenoistaan vähennetään alivuokralaisen maksamat asumismenot.

Jokainen opiskelija hakee erikseen asumislisää omien asumismenojensa perusteella.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,