Tutkintosääntö

Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö

1 § Tutkintosäännön soveltamisala

Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena, täydennyskoulutuksena ja tilauskoulutuksena sekä erikoistumiskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Tässä tutkintosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan tiedekuntia ja soveltuvin osin opetusta antavia erillislaitoksia.

Rehtori, dekaani tai opetusta antavan erillislaitoksen johtaja voivat antaa tätä tutkintosääntöä tarkentavia määräyksiä toimivaltaansa kuuluvista asioista.

2 § Määritelmät

Tässä tutkintosäännössä

1) koulutuksella tarkoitetaan organisoitua toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimukseen ja opetukseen perustuvaa osaamista. Koulutus voi olla tutkintokoulutusta tai tutkintoon johtamatonta koulutusta. Tutkintokoulutus koostuu tutkinto-ohjelmista ja se voi olla tyypiltään joko alempi, alempi ja ylempi, ylempi tai jatkokoulutus. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rakenne muodostuu opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista ja se on tyypiltään esimerkiksi avointa yliopisto-opetusta, täydennyskoulutusta tai erikoistumiskoulutusta.

2) tutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan tavoitteellista osaamiskokonaisuutta, jonka suorittavalle opiskelijalle myönnetään kyseisen tutkinto-ohjelman mukainen tutkintonimike. Tutkinto-ohjelma koostuu opintokokonaisuuksista ja -jaksoista, jotka kerryttävät opiskelijan osaamista ja jotka on tehtävä tutkinto-ohjelman suorittaakseen.

3) opintosuunnalla tarkoitetaan tutkinto-ohjelman suuntautumisvaihtoehtoa, johon opiskelijat valitaan opiskelijavalinnassa tai johon opiskelijat voivat hakea tai jonka he voivat valita opintojensa aikana.

4) opiskeluoikeudella tarkoitetaan yliopistolain mukaista oikeutta suorittaa tutkintoon johtavat opinnot tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla

5) opinto-oikeudella tarkoitetaan ajallisesti rajattua oikeutta suorittaa sisällöllisesti rajatut, tutkintoon johtamattomat opinnot

6) opetussuunnitelmalla tarkoitetaan osaamisperustaisen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen välinettä, johon sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta. Opetussuunnitelmassa kuvataan opiskelijan saavuttama osaaminen ja tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden rakenne.

7) opetusohjelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson opetustarjonnasta ja opetuksesta aikatauluineen.

8) henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (HOPS) tarkoitetaan opiskelijan suunnitelmaa opintojen suorittamisesta ja aikatauluttamisesta.

9) opintojaksolla tarkoitetaan tiettyä aihetta tai sisältöä käsittelevää opintojen osaa, joka kerryttää osaamista.

10) opintokokonaisuudella tarkoitetaan opintojen osaa, joka koostuu opintojaksoista.

11) opintosuorituksella tarkoitetaan opetussuunnitelmassa määrättyä suoritustapaa sekä hyväksiluettua opintosuoritusta ja muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista.

12) opinnäytteellä tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, kandidaatintutkielmaa ja syventävien opintojen tutkielmaa.

3 § Koulutuksen johtaminen

Koulutuksen johtamisjärjestelmä rakentuu Jyväskylän yliopiston johtosäännössä ja tässä tutkintosäännössä määritellyistä vastuista.

Koulutustoimintaa johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla sekä opetusta antavilla erillislaitoksilla. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää yliopistotasoisista koulutusta koskevista linjauksista. Yliopistossa on koulutusneuvosto, joka toimii rehtorin tukena sekä seuraa ja valvoo yliopiston strategian toteutumista.

 

1. Laatu ja laadunhallinta

 

4 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa

Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunnat vastaavat myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Koulutusta järjestävät erillislaitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.

Opetusta järjestävä yksikkö seuraa koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittää opetuksen ja opiskelun laatua sekä laadunvarmistusta sekä vastaa yksikön opetuksen jatkuvasta kehittämisestä. Opetuksen kehittämisen tueksi nimetään jokaiseen tiedekuntaan sekä opetusta järjestävään erillislaitokseen koulutuksen kehittämisryhmä. Opiskelijaedustus tulee ottaa huomioon tiedekuntien ja erillislaitosten kaikilla koulutuksen kehittämisen tasoilla.

Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista.

Opiskelija vastaa opiskelustaan ja opintojensa etenemisestä.

5 § Koulutuksesta kerättävä palaute

Koulutuksesta, opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, opettajilta ja muilta tahoilta, kuten työnantajilta ja alumneilta.

Kerättyä palautetta tulee säännöllisesti hyödyntää opetuksen, ohjauksen ja koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus antaa palautetta.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö antaa ohjeet palautteen keräämisestä ja käsittelystä.

6 § Hyvä tieteellinen käytäntö

Opiskelussa ja opetuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja hyviä opiskelukäytäntöjä, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja yliopiston opiskelun ja tutkimuksen etiikkaa sekä tutkimuksen vastuullisuutta koskevia ohjeita.

Kaikki Jyväskylän yliopistossa valmistuvat opinnäytetyöt tarkastetaan käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö antaa erilliset opiskelun eettiset ohjeet ja ohjeet vilpin ja plagioinnin käsittelemiseksi.

2. Koulutuksen kokonaisuus

7 § Yliopiston koulutusvastuut

Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Hallitus tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta ja ottaa kantaa koulutusvastuun muuttamista koskeviin esityksiin.

8 § Tutkintokoulutuksen järjestäminen

Tutkintokoulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmina. Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään kandidaattiohjelmina, ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus maisteriohjelmina. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtava koulutus järjestetään tohtoriohjelmina.

Lisensiaatin tutkinto voidaan tehdä osana tohtoriohjelmaa.

9 § Koulutuksen ja tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen

Rehtori päättää tiedekuntaneuvostoa ja koulutusneuvostoa kuultuaan koulutuksien ja tutkinto-ohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta silloin, kun perustaminen tai lakkauttaminen ei muuta yliopiston koulutusvastuuta.

Jos tutkinto-ohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa tai korvaavat opinnot lakkautetun tutkinto-ohjelman sijaan. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää siirtymäkauden pituudesta ja muista korvaaviin opintoihin tai yliopistolain 7b §:n soveltamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Jos muu kuin tutkintoon johtava koulutus lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Siirtymäkauden pituudesta ja järjestelyistä päättää dekaani tai erillislaitoksen johtaja.

10 § Yhteiset koulutukset ja tutkinto-ohjelmat

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävien yhteisten koulutusten ja tutkinto-ohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niitä koskevista yleisistä määräyksistä. Yhteisistä tutkinto-ohjelmista sovitaan erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa.

11 § Jatkuva oppiminen

Yliopistossa voidaan järjestää jatkuvan oppimisen opintoina mm. avointa yliopisto-opetusta, erillisiä opintoja, erikoistumiskoulutusta sekä täydennys- ja tilauskoulutusta.

Tiedekunnat ja Monikielisen akateemisen viestinnän keskus voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia sellaisiin opintojaksoihin ja -kokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Edellä lausuttu ei koske yliopistojen välisten sopimusten tai vaihto-ohjelmien perusteella myönnettäviä erillisiä opinto-oikeuksia. Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintoja yliopistossa siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan.

Tiedekuntaneuvosto ja Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtokunta päättävät erillisten opinto-oikeuksien hakumenettelystä ja myöntämisperusteista.

Täydennyskoulutukseen osallistuvien mahdollisista valintaperusteista päättää koulutuksesta vastaavan yksikön johtokunta tai tiedekuntaneuvosto, ellei muuta ole säädetty tai määrätty. Tutkintojen osia sisältävään täydennyskoulutukseen osallistujat valitsee dekaani, ellei valinnasta ole muuta säädetty tai määrätty.

Suoritettuaan opiskeluoikeutensa mukaisen tutkinnon (alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin valituilla ylemmän korkeakoulututkinnon) opiskelijalla on oikeus kirjautua alumniopiskelijaksi. Alumniopiskelija voi suorittaa maksutta opintoja valmistumista seuraavien kahden lukuvuoden loppuun saakka niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä oli tutkintoa myönnettäessä sekä kaikkia avoimen yliopiston opintoja.

12 § Opettajan pedagogiset opinnot

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta vastaa niiden pedagogisten opintojen sisällöistä, jotka tuottavat opettajan kelpoisuuden.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää pedagogisten opintojen suoritusoikeuksien jakautumisesta tiedekunnille ja tutkinto-ohjelmille.

13 § Opetus- ja tutkintokieli ja opintosuorituksen kieli

Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Muun kielen kuin suomen käyttämisestä opetuskielenä määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa opintosuorituksissa opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä tai suomen kieltä. Vieraan kielen opintosuorituksissa käytetään kuitenkin opetussuunnitelman mukaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Muiden kuin suomen kielen käyttö Jyväskylän yliopistossa ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy.

Rehtori päättää tutkinto-ohjelman kielen tutkinto-ohjelman perustamisen yhteydessä. Tutkinto-ohjelma voi olla suomenkielinen, vieraskielinen tai suoritettavissa usealla eri kielellä. Monikielisissä ohjelmissa dekaani päättää opiskelijan tutkintokielen opiskelijaksi ottamisen yhteydessä.

Ohjelmissa, joiden opetus- ja tutkintokieli on englannin kieli, myös tutkintoon sisältyvä tutkielma on kirjoitettava englannin kielellä riippumatta siitä, mitä opintosuoritusten kielestä on muutoin tutkintosäännössä määrätty.

3. Opiskelijavalinta

14 § Yliopistoon valittavien perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrät

Hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä tiedekunnittain ja ohjausalakohtaisesti. Rehtori päättää aloituspaikkojen jakautumisesta eri hakukohteisiin tiedekuntaneuvoston esityksestä.

15 § Valinta alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin sekä tieteellisiin jatkotutkintoihin johtaviin koulutuksiin

Opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolain 36 ja 38 §:ssä.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää koulutusneuvoston esityksestä opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tieteellisiin jatkotutkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalintojen osalta koulutusneuvosto kuulee tiedeneuvostoa ennen esityksen tekemistä.

Tiedekuntaneuvosto päättää opiskelijavalinnan yksityiskohtaisista valintaperusteista.

Dekaani ottaa opiskelijat tiedekuntaan.

16 § Valinta erikoistumiskoulutukseen

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.

Tiedekuntaneuvosto päättää opiskelijavalinnan yksityiskohtaisista valintaperusteista.

Dekaani ottaa opiskelijat tiedekuntaan.

17 § Valinta avoimeen yliopisto-opetukseen

Avoimen yliopiston opintojen valintaperusteista päättää avoimen yliopiston johtokunta.

Erillislaitoksen johtaja tekee päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä, mikäli opinto-oikeuden myöntäminen ei perustu ilmoittautumiseen.

4. Opiskeluoikeus

18 § Opiskeluoikeuden myöntäminen

Valittaessa uusia opiskelijoita suorittamaan perustutkintoa opiskeluoikeus voidaan myöntää kandidaattiohjelmaan, maisteriohjelmaan tai niiden yhdistelmään.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen valitulle opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeus tohtoriohjelmaan. Opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon sisältää oikeuden lisensiaatin tutkintoon. Erityisestä syystä opiskeluoikeus voidaan myöntää pelkästään lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi.

19 § Opiskelijan ilmoittautuminen

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava yliopistoon joko läsnä tai poissa olevaksi.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö määrää opiskelijoiden ilmoittautumisajasta ja ilmoittautumismenettelyistä.

20 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija, joka on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt ilmoittautumisen yliopistoon tai joka on laiminlyönyt lukuvuosittaisen läsnä tai poissa olevaksi ilmoittautumisensa, ja opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos lukuvuosi-ilmoittautumisen laiminlyönyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ja maksettava hakemuksen käsittelystä perittävä maksu.

Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut kaksi vuotta tai pidempi aika, opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että opiskelija tekee uuden henkilökohtaisen opintosuunnitelman aikatauluineen ja dekaani päättää opintosuunnitelman hyväksymisestä.

Jos opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa (41 §) säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Päätös opiskeluoikeuden palauttamisesta voidaan tehdä ilman, että opiskelija osallistuu opiskelijavalintaan. Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee dekaani.

Siirto-opiskelija, joka ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. Siirtohaun kautta menetettyä opiskeluoikeutta ei voi palauttaa.

21 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009, muutettu 1034/2011) 2 a §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.

22 § Vapaaehtoinen opiskeluoikeudesta luopuminen

Opiskelija voi sitovasti luopua hänelle myönnetystä opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Ilmoitus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi aikaisintaan ilmoituksen saapumispäivänä eikä opiskeluoikeutta voida palauttaa.

23 § Jatko-opiskelijoiden opiskeluoikeuden passivointi

Dekaani voi ohjaajan esityksestä päättää läsnä olevaksi ilmoittautuneen opiskelijan jatko-opiskeluoikeuden passivoinnista sillä perusteella, että opiskelijan jatko-opinnot ja tutkimustyö eivät ole riittävästi edenneet edellisen lukuvuoden aikana. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan seurantaryhmää ja varataan opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Mikäli jatko-opiskelija, jonka jatko-opiskeluoikeus on passivoitu, haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen tulee esittää ohjaajalleen hyväksyttävä suunnitelma jatko-opintojen jatkamisesta aikatauluineen. Dekaani päättää opiskeluoikeuden passivoinnin purkamisesta.

24 § Siirtyminen samantasoisesta tutkinto-ohjelmasta toiseen

Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi siirtyä tutkinto-ohjelmasta tai opintosuunnasta toiseen tiedekunnan sisällä sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan tai toisen kotimaisen korkeakoulun opiskelija voi siirtyä suorittamaan samantasoista tutkintoa tiedekuntaan.

Dekaani myöntää opiskelijalle oikeuden siirtyä samantasoisesta tutkinto-ohjelmasta toiseen tiedekuntaneuvoston päättämien periaatteiden mukaisesti.

Kun opiskelija ottaa uuden opiskelupaikan vastaan siirtohaussa tai vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tai opintosuuntaa tiedekunnan sisällä, aikaisempi opiskeluoikeus päättyy. Opintojen suoritusaika ei pitene. Uuden tutkinnon tavoitteellisesta opiskeluajasta vähennetään se aika, jonka opiskelija on jo käyttänyt aloittamansa tutkinnon suorittamiseen.

25 § Opiskeluoikeuden päättyminen

Opiskeluoikeus päättyy tutkinnon suorittamiseen.

Suoritettuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaiset opinnot, opiskelijan tulee jättää yliopiston ohjeiden mukaisesti hakemus tutkinnon myöntämiseksi.

26 § Valinnaisten opintojen opinto-oikeudet

Yliopistossa on vapaa valinnaisten opintojen opinto-oikeus lukuun ottamatta sellaisia opintoja, joihin valittaessa käytetään soveltuvuuskoetta tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa valinnaisten opintojen opinto-oikeuksien myöntämistä.

Tiedekuntaneuvosto voi päättää valinnaisten opintojen opinto-oikeuksien rajoittamisesta ainoastaan koulutusneuvostoa kuultuaan. Tiedekuntaneuvosto päättää valinnaisten opintojen suoritusoikeuden myöntämisperusteista.

Valinnaisten opintojen opetusta voidaan järjestää myös ohjelmien välisenä yhteistyönä sekä eri kohderyhmille soveltuvina temaattisina kokonaisuuksina.

5. Opetus

27 § Opetuksen järjestäminen

Opetusta järjestävien yksiköiden on järjestettävä opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien ja -ohjelmien mukaisesti.

28 § Lukuvuoden aikataulutus

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö vahvistaa seuraavan lukuvuoden aikataulutuksen viimeistään kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.

29 § Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on osaamisperustaisen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline.

Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta. Opetussuunnitelmassa kuvataan opiskelijan saavuttama osaaminen ja tutkinto-ohjelman tai opintokokonaisuuden rakenne.

Tiedekunnat ja opetusta järjestävät erillislaitokset päättävät ja julkaisevat yliopiston johtosäännön mukaisesti opetussuunnitelmat maaliskuun loppuun mennessä ja seuraavan lukuvuoden opetusohjelmat toukokuun loppuun mennessä. Opetussuunnitelmat ovat kerrallaan voimassa vähintään neljä lukuvuotta, ellei lyhyempi voimassaoloaika ole poikkeuksellisista syistä välttämätön.

Opetussuunnitelman yhteydessä vahvistetaan suunnitelma opiskelijoiden ohjauksesta.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö vahvistaa yliopiston yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat ja opetuksen järjestämisen vastuutahot.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy kesä- ja talvikoulujen opetussuunnitelmat ennen kesä- tai talvikoulun hakuajan alkamista.

30 § Opintoihin sisältyvä työharjoittelu

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus ohjattuun työharjoitteluun joko vaadittavana tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän työharjoittelun voi tehdä kotimaassa tai ulkomailla. Työharjoittelusta tulee laatia työharjoittelusopimus. Harjoittelun ohjaajan vastuulla on varmistaa, että osapuolet ymmärtävät harjoittelun merkityksen osana opintoja.

31 § Kansainvälinen opiskelijavaihto

Tiedekunnat vastaavat, että kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuvien opiskelijoiden vaihtokohteessa hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti suorittamat opinnot voidaan täysimääräisesti hyväksilukea opiskelijan tutkintoon.

32 § Opintojen saavutettavuus

Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan saavutettavuus siten, että opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa esteettömästi.

Jos opiskelija ei vammaisuuden tai muun vastaavan terveydellisen syyn vuoksi pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja opintojaksolla määrätyllä tavalla, opetusta järjestävän yksikön tulee ryhtyä kohtuullisiin mukautuksiin suoritusmahdollisuuden järjestämiseksi huolehtien opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Tutkinnoille ja opintojaksoille asetettujen osaamistavoitteiden tulee täyttyä.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää tarkemmin esteettömyyden edistämistä koskevista yleisistä linjauksista.

6. Opiskelu

33 § Opintojen suorittaminen

Opiskelija vastaa osaltaan opintojensa etenemisestä ja asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymisestä tutkinnon ja siihen kuuluvien opintokokonaisuuksien sekä opintojaksojen osaamistavoitteiden mukaisesti hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voidaan sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

34 § Opintojen vanhentuminen

Opintojakso- ja opintokokonaisuussuoritusten vanhenemisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto lukuun ottamatta viestintä- ja kieliopintoja, joista päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtokunta.

35 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus

Opetusta järjestävät yksiköt vastaavat, että opiskelijoille on tarjolla opintojen ohjausta ja neuvontaa opintojen kaikissa vaiheissa.

Opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman kullekin tutkinto-ohjelmalle, johon hänellä on opiskeluoikeus, ja pitää sen ajan tasalla opintojensa ajan. Opintosuunnitelman lähtökohtana on tutkinto-ohjelman tutkintorakenne. Opiskelija esittää opintosuunnitelmassa opintokokonaisuudet ja opintojaksot, jotka hän aikoo suorittaa osana tutkintoaan, sekä niiden suoritusajankohdat. Opintosuunnitelmassa huomioidaan myös kansainvälistyminen ja mahdollisen työharjoittelun suorittaminen.

Yksiköt vastaavat, että opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä (ml. opiskelijavaihtoon lähtevien vaihtoajan opintosuunnitelmat).

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää yliopistotasoisista laadukkaan ohjauksen periaatteista.

36 § Jatko-opiskelijan ohjaus

Jatko-opiskelija tekee tutkimus- ja opintosuunnitelmat ja päivittää niitä.

Jokaisella jatko-opiskelijalla on oltava dekaanin määräämä henkilökohtainen vastuullinen ohjaaja, joka on työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja jolla on tohtorin tutkinto ja riittävät tieteelliset ansiot. Ohjauksen jatkuvuuden varmistamiseksi jatko-opiskelijalle on ohjaajan vaihtuessa määrättävä uusi vastuullinen ohjaaja. Tohtorin tutkintoa suorittavalla tulee lisäksi olla tiedekunnan nimeämä seurantaryhmä.

37 § Opinnoilla ja muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen

Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä suomalaisissa ja ulkomaalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja että muuten hankittua osaamista, joka vastaa suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Osaaminen on aina todennettava ja arvioitava. Hyväksilukuja voidaan tehdä milloin tahansa opintojen aikana opiskelijalle, joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi ja jolla on opiskeluoikeus Jyväskylän yliopistoon.

Aiemmin suoritetusta saman tasoisesta tutkinnosta voidaan hyväksilukea vain Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Opinnäytettä ei voi hyväksilukea.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö antaa tarkemmat ohjeet opinnoilla tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Niiden lisäksi dekaani ja erillislaitoksen johtaja voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

38 § Opintojen etenemisen seuranta

Tiedekunnat vastaavat, että opintojen etenemisen seuranta on järjestetty systemaattisesti. Opintojen viivästymiseen yliopistolain mukaisista tavoiteajoista tulee puuttua ohjauksen keinoin.

7. Opintosuoritukset, arviointi ja opinnäytteet

39 § Opintosuoritukset

Opetussuunnitelmassa edellytetty osaaminen osoitetaan opintosuorituksin opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Opintosuorituksen laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta. Opintojakson suoritus voi koostua pienemmistä osasuorituksista.

40 § Suoritusmahdollisuudet

Opintosuorituksia voivat tehdä vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat, joilla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus, ja avoimia yliopisto-opintoja tai erillisiä opintoja, erikoistumiskoulutusta tai täydennyskoulutusta suorittavat opiskelijat tai vaihto-opiskelijat, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus ko. opintoihin. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty opintosuoritus vähintään kerran. Uusintasuoritusmahdollisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Opiskelijalla on oikeus yrittää hyväksytyn opintojaksosuorituksen arvosanan korottamista kahdesti. Korotusta on mahdollista yrittää vuoden sisällä alkuperäisestä suorituksesta. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa.

Kaikkien suoritusmuotojen tulee noudattaa opetussuunnitelmaa. Jos suoritusmuoto vaihtuu eri suoritusten välillä, opiskelijalta edellytetyn työmäärän ei tule olennaisesti muuttua.

41 § Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5= erinomainen, 4= kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty. Tiedekuntaneuvoston tai erillislaitoksen johtokunnan päätöksellä harjoittelun sekä taitokurssien ja vastaavien opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää arvosanoja hyväksytty-hylätty.

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvolauseilla hyvät tiedot / tyydyttävät tiedot / hylätty .

Kandidaatintutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5 tai hyväksytty – hylätty.

Syventävien opintojen tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5.

Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa 0-5 tai asteikon arvosanojen sanallisia vastineita 5= erinomainen, 4= kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty tai arvolauseita kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa käytettävästä arvosteluasteikosta.

Sekä opintosuoritusten että opinnäytteiden arviointikriteerit päätetään osana opetussuunnitelmia. Arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin.

42 § Opintokokonaisuuksien arviointi

Opintokokonaisuudet arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa 0-5 tai asteikon arvosanojen sanallisia vastineita.

Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan opintojaksojen numeeristen arvosanojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun tai ylempään kokonaislukuun, jos keskiarvo on täsmälleen kahden kokonaisluvun puolivälissä.

Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu numeerista arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.

Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto, johon opintokokonaisuus on liitetty, on myönnetty.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät opinnäytteet ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n ja 15 §:n mukaisesti arvioinnin kannalta samanlainen opintosuoritus kuin muutkin opintojaksot, ja opinnäytteestä annettu arvosana otetaan huomioon aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa huomioon samalla tavalla kuin muidenkin opintojaksojen arvosanat.

43 § Opintosuoritusten tulosten ilmoittaminen

Opintosuoritusten (pl. opinnäytteet) tulokset on ilmoitettava kirjaamalla rekisteriin kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Kandidaatin tutkielman arviointi on ilmoitettava kirjaamalla rekisteriin kolmen viikon kuluessa tutkielman palautuksesta. Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta. Dekaani, erillislaitoksen johtaja tai laitoksen johtaja voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen määräaikaan. Opintosuorituksen tulokset on kuitenkin ilmoitettava kuukauden kuluessa suorituksesta.

Opintosuorituksen (pl. opinnäytteet) suoritusajankohdaksi merkitään päivämäärä, jolloin opiskelija on jättänyt opintosuorituksen arvioitavaksi.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi arvosanaltaan paras suoritus.

44 § Opintosuorituksista saatava palaute

Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto julkistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta ja laadullinen palaute opintosuorituksestaan. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada jäljennös suorituksestaan.

45 § Syventävien opintojen tutkielma

Syventävien opintojen tutkielman voi suorittaa itsenäisesti tai parityönä. Tutkielma voidaan tehdä osana laajempaa tutkimusprojektia. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että osuudet ovat itsenäisesti arvioitavissa. Syventävien opintojen tutkielmat ovat julkisia opinnäytteitä ja ne tallennetaan JYX-julkaisuarkistoon. Syventävien opintojen tutkielman vastuuohjaajan on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon.

Dekaani määrää syventävien opintojen tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista vähintään toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut. Toinen tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja.

Tarkastajat tulee määrätä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija on jättänyt tutkielman lopullisen version tarkastukseen.

Tutkielman tarkastajat kirjoittavat yhteisen tai erilliset lausunnot, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon. Tarkastajien on annettava lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

Tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta ennen tutkielman hyväksymistä ja arvostelusta päättämistä. Tutkielman arvioinnista lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös.

Tutkielman tekijällä on oikeus keskeyttää tutkielman tarkastus ennen tutkielman arvostelusta päättämistä. Opiskelija voi keskeyttää tutkielman arvioinnin kerran. Opiskelija voi jättää tutkielmansa uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvion asiasta antaa tutkielman ohjaaja. Mikäli tutkielmaa ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

Opiskelija vastaa tutkielmansa alkuperäisyydestä.

46 § Kypsyysnäyte

Opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen sekä alemmassa että ylemmässä korkeakoulututkinnossa.

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, jos hän on jo osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti englannin kielellä. Poikkeuksena opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, mutta joka ei ole osoittanut kielitaitoaan em. kielissä alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvalla kypsyysnäytteellä. Tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä.

47 § Kypsyysnäytteen arviointi

Kypsyysnäytteen sisällön arvioi oppiaineen edustaja ja kielen tarkistaa Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen hyväksymä kielentarkastaja. Jos opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitonsa alemmassa korkeakoulututkinnossa kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä, ylemmässä korkeakoulututkinnossa kirjoitetun kypsyysnäytteen voi tarkistaa niin sisällön kuin kielen osalta oppiaineen edustaja.

Opiskelijan kirjoittaessa kypsyysnäytteen muulla kuin koulusivistys- tai äidinkielellään kypsyysnäytteen arvioinnissa korostuvat perehtyneisyys tutkielman alaan ja akateemisen kirjoitustyylin hallinta.

Kypsyysnäyte arvioidaan kaksiportaisella asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksyminen edellyttää, että kypsyysnäyte on hyväksytty niin sisällön kuin kielen puolesta.

48 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu

Lisensiaatintutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa. Tutkimuksen tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkielman tarkastajana. Tarkastajien täytyy olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arviointilausunto, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon. Tiedekunnan dekaani tai hänen määräämänsä henkilö voi perustellusta syystä määritellä kuukautta pidemmän ajan tarkastukselle.

Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista.

49 § Lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen

Opiskelija voi ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että lisensiaatintutkimuksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.

50 § Väitöskirjan esitarkastaminen

Kun opiskelija on ohjaajaa kuultuaan päättänyt jättää väitöskirjakäsikirjoituksensa esitarkastukseen, määrätään sille vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita ja joilla on riittävät tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajien täytyy olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta.

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastajien tulee viimeistään kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta joko yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan luvan myöntämistä väitöskirjan julkiseen tarkastukseen tai sen epäämistä. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa olla ehdollinen. Tiedekunnan dekaani tai hänen määräämänsä henkilö voi perustellusta syystä määritellä kuukautta pidemmän ajan esitarkastukselle.

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin luvasta julkiseen tarkastukseen tehdään päätös.

Väitöskirjan tekijällä on oikeus keskeyttää esitarkastusprosessi ennen kuin tiedekuntaneuvosto käsittelee lupaa julkiseen tarkastukseen.

Mikäli väitöskirjan tekijälle ei myönnetä lupaa julkiseen tarkastukseen, esitarkastusmenettely päättyy.

Saatuaan luvan julkiseen tarkastukseen väittelijän on huolehdittava, että väitöskirja on joko JYX-julkaisuarkistossa tai muulla tavalla julkisesti nähtävillä vähintään 5 päivää ennen väitöskirjan julkista tarkastamista.

51 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen

Väitöskirjan julkiseen tarkastustilaisuuteen määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä. Vastaväittäjän/ien tulee olla professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut, jolla on riittävät tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän/ien päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän/ien valinnasta.

Väitöstilaisuuteen määrätään kustos. Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää tarkemmin väitöskirjan julkista tarkastustilaisuutta koskevista yleisistä linjauksista. Määräykset väitöskirjan julkisen tarkastustilaisuuden järjestelyistä annetaan tiedekunnan erillisissä ohjeissa.

52 § Väitöskirjan arvostelu

Vastaväittäjän/ien tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle yhteinen tai erilliset perustellut kirjalliset arviointilausunnot väitöskirjasta, jossa nämä esittävät myös oman esityksensä väitöskirjalle annettavasta arvosanasta tai arvolauseesta. Esityksessä tulee ottaa huomioon väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan arvioinnin tueksi voidaan myös nimetä erityinen arviointilautakunta, joka tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan arvioinnista. Väitöskirjan ohjaaja ei saa osallistua väitöskirjan arvosteluun eikä häntä voida nimetä arviointilautakuntaan.

Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava mahdollisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän/ien lausunnoista ja mahdollisen arviointilautakunnan arvosana‐ tai arvolause‐esityksestä.

8. Todistukset

53 § Tutkinnoista annettavat todistukset

Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö päättää tutkintotodistuksia koskevista yleisistä ohjeista.

9. Oikaisumenettelyt

54 § Yliopistolle osoitetut oikaisuvaatimukset

Kaikki muut paitsi suoraan opettajalle osoitetut oikaisuvaatimukset toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.

55 § Yliopiston muutoksenhakulautakunta

Yliopistossa on yksi keskitetty muutoksenhakulautakunta, joka käsittelee oikaisuvaatimukset. Yliopiston muutoksenhakulautakunnan asettaa neljäksi vuodeksi rehtori.

Muutoksenhakulautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija. Opiskelijajäsentä lukuun ottamatta jäsenten tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Muutoksenhakulautakunnan on annettava käsittelemistään asioista perusteltu kirjallinen päätös.

56 § Valintapäätöksen oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan tai opetukseen osallistuvien valintaan tyytymätön asianosainen voi pyytää siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.

Oikaisua on pyydettävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

57 § Opiskeluoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi hakea yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

58 § Opinnäytteiden arvostelua koskeva oikaisumenettely

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen tutkielman tai kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

59 § Opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisumenettely

Opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Opettajan oikaisupyyntöä koskeva päätös kirjataan päivättynä suorituspapereihin tai tehdään erillinen päätös. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

60 § Tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan valintaa koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi hakea yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan valintaa koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

61 § Muutoksenhaku

Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

10. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä tutkintosääntö on tullut voimaan 1.8.2019.

Syventävien opintojen tutkielman arvostelua ja syventävien opintojen arvosanan laskemista koskevat muutokset 41 §:ssä ja 42 §:ssä ovat astuneet voimaan 1.8.2020.

Hallituksen 17.3.2023 päätöksen mukaisesti alumniopinto-oikeutta koskevat muutokset 11 §:ssä astuvat voimaan 1.8.2023 koskemaan niitä opiskelijoita, joiden tutkinto valmistuu 1.8.2023 tai sen jälkeen, ja muut muutokset välittömästi.