Haastattelut

Työnantajahaastattelu osana työelämäorientaatiokurssia

Opiskelijoiden tekemät eri ammattialojen edustajien haastattelut ovat tehokas tapa laajentaa opiskelijoiden näkökulmia ja antaa konkreettista tietoa ammattinimikkeiden taakse kätkeytyvistä työnkuvista sekä kehittää opiskelijoiden haastattelu- ym. vuorovaikutustaitoja. Työnantaja- eli informaatiohaastattelussa tavoitteena on siis kartuttaa tietoa tietystä ammatista, sen tehtävistä ja osaamisvaatimuksista. Kyseessä ei ole työpaikkahaastattelu tai työnhakutilanne.

Seuraavat ohjeet auttavat sinua informaatiohaastattelun hyödyntämisessä osana kurssiasi

  • Haastattelut voidaan tehdä joko yksilö- tai parityönä.
  • Yliopiston alumneja voi hyödyntää haastatteluissa tai haastateltava voi olla muu henkilö, joka on työllistynyt opiskelijoita kiinnostavalle alalle.
  • Opiskelijat tekevät haastattelusta koosteen, jonka esitetään muille kurssilaisille. Ryhmäpurkutilanteen etuna on se, että ryhmässä pääsee perehtymään useisiin eri ammatteihin yhden ammatin sijasta. Haastatteluista voi myös tehdä poster-näyttelyn.

Opiskelijoille annettavia ohjeita:

  • Etsi käsiisi oikea henkilö. Saatat joutua olemaan yhteydessä useampaankin henkilöön: toimitusjohtajan, yksikön päällikön, henkilöstöosaston tms. kautta löydät etsimäsi henkilön.
  • Esittele itsesi ja kerro yhteydenottosi syy: kuka olet ja miksi otat yhteyttä.
  • Motivoi osallistumaan. Kerro keitä tekemäsi haastattelu hyödyttää ja miten: sinua, kurssikavereitasi ja muita opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja ammatinvalinnassa.
  • Selitä haastateltavalle myös keräämäsi aineiston käyttötarkoitus: että se on osa kurssia. Jos laitoksesi julkaisee valmistuneiden työelämätarinoita kotisivuillaan ja haastateltava on oman laitoksesi alumni, pyydä haastateltavan suostumusta haastatteluyhteenvedon julkaisemiseen laitoksesi kotisivuilla.  Sovi haastateltavan kanssa jutun julkaisemisen yksityiskohdista: haastateltavan oikeudesta tarkistaa ja kommentoida tekstiä ennen julkaisua, julkaistaanko juttu nimellä vai nimettömänä.
  • Sovi haastattelun ajankohta ja kesto. Sopikaa tapaamisaika ja paikka. Haastateltavan on helpompi suostua haastatteluun, kun hän tietää, ettei tapaaminen vie puolta tuntia (kork. 1 tunti) pidempää aikaa. Puhelimitse tai sähköpostitse tehtävälle haastattelulle on myös aiheellista sopia haastatteluaika/vastausten viimeinen lähettämispäivämäärä. Työpaikalla suoritettua haastattelua varten saattaa olla hyvä lähettää haastateltavalle kysymykset etukäteen sähköpostilla. Lyhyestäkin haastattelusta saa enemmän irti, kun haastateltavalla on ollut aikaa orientoitua kysymysten aihepiiriin ennalta.
  • Haastattelutilanne alkaa tutustumisella puolin ja toisin. Muista esitellä itsesi ja kertoa vielä haastateltavalle haastattelun tavoitteesta, kestosta ym. Alkuun kannattaa sijoittaa ns. helpot kysymykset kuten kysymykset opiskelu/työhistoriasta. Siirry vähitellen työn sisältöjä ja haasteita käsitteleviin kysymyksiin.
  • Avoimet kysymykset (esim. "Kerro työtehtävistäsi." tai "Kuvaa nykyisen työsi haasteita.") antavat haastateltavalle tilaa tuoda esiin tärkeäksi katsomiaan seikkoja, sellaisiakin, joita sinä haastattelijana et osaisi kysyä. Suljettuja kysymyksiä (esim. "Mitä kieliä joudut työssäsi käyttämään?" tai "Milloin sanoitkaan valmistuneesi?") kannattaa käyttää lähinnä epäselväksi jääneiden asioiden tarkentamiseen tai kun haluat vastauksen johonkin tiettyyn täsmäkysymykseen.
  • Haastattelijana sinä ohjaat keskustelua. Kysymyksillä voi tarkentaa, nostaa esiin uusia teemoja, keskeyttää/rohkaista jatkamaan jne. Haastattelijana sinulta vaaditaan myös herkkyyttä havaita, mitkä kysymykset ehkä aiheuttavat vaivaantumista ja milloin on aika vaihtaa aihetta. 

Lisätietoja: Työelämäasiantuntija Annamari Rovamo, 050 376 1198, annamari.rovamo(at)jyu.fi